Geenipoolin voittaja

Kukapa ei rakastaisi byrokratiaa

Olen umpikujassa. Kesäkuun alusta saakka olen ollut sairaslomalla, sillä en ole kykeneväinen tekemään ammattini vaativaa työtä. Sairasloman kestää syyskuun loppuun, jolloin selviää onko minulla mahdollisuus päästä ammatilliseen kuntoutukseen vai ei. Ammatillisessa kuntoutuksessa kartoitetaan mitä työtä PYSTYISIN tekemään sen sijaan, että viettäisin päiväni tekemättä mitään. Minua alusta lähtien hoitanut apulaisylilääkäri kirjoitti Kelalle lähes nelisivuisen sairaslomatodistuksen ja …

Lue lisää

POTS – Pakko Olla Taas Selällään

Tuli semmoinen ihan minimaalinen paussi täältä blogimaailmasta. Se suotakoon minulle anteeksi. Huimaus, tajunnan hämärtyminen ja huono olo ovat seuranani edelleen ja kokeissa on juostu mikä on ehditty. On otettu verikokeita, lisätty vitamiineja ruokavalioon, naputeltu nivelet, kävelty viivaa pitkin ja etsitty etusormella nenää silmät kiinni. Uusimpina tutkimuksina on mm. tehty sydämen ultraääni ja viipalekuvaus, seurattu verenpainetta …

Lue lisää

Halusin vaan kuolla

Ihanakamala kevät on täällä ja olen selvinnyt taas tänne asti! Kuulumisia sen verran, että prolaktiinia alentava lääkitys laitettiin hetkeksi tauolle. Sillä selvitetään, aiheuttaako lääkitys minulla huimausta ja tajunnanhämärtymistä vai onko kyse jostain muusta. Sydän on onneksi satunnaisia rytmihäiriöitä lukuunottamatta kunnossa. Viimehetket olen pohtinut mihin saakka ihmismieli oikein taipuu ja miten pelottavat ja jopa ahdistavat asiat …

Lue lisää

Muista hymyillä

Aikana kun olin juuri valmistunut ammattiin ja töitä riitti, paino jojoili ja aloin liikkumaan enemmän. Lähti kymmenisen kiloa, mutta lonkat tulehtuivat vuoronperään. Lääkärille mainitessa olevani alakuloinen, kehoitti hän lisäämään liikuntaa. Masennus lähtee kun aktivoituu liikkumaan, joten jatkoin miten pystyin. Kuukautiskierto heitti häränpyllyä, oli päänsärkyä, eikä jatkuvista lantion alueen kivuista ollut apua tässä kombinaatiossa. Turhauduin, kun …

Lue lisää

Kas Vain!

Elo uudessa kaupungissa oli aluksi jännittävää. Kesällä tutkin kaupunkia ja käytin lääkettä alentamaan prolaktiinipitoisuutta. Silloin tällöin esiintyi huimausta, mutta en antanut sen häiritä elämääni, olinhan aloittanut liikuntaharrastuksen uudessa porukassa sekä käynyt pyörähtämässä ulkomaillakin. Ulkomaanreissun jälkeen tuli aika ostaa ensimmäistä kertaa lääkkeet hyperprolaktinemiaan uuden kaupungin apteekista. Farmaseutti kävi läpi perustietoni ja kysyi milloin prolaktiiniarvoni on viimeksi …

Lue lisää

Kasvottoman käskyläinen

a6bb110d943fc3c5f14686dd17c93765

Vietettiin meidän toinen hääpäivä romanttisesti keskussairaalan magneettikuvaushuoneessa. Minä putkessa ja toinen henkisenä tukena. Kuvaus taisi kestää kokonaisuudessaan yli puolitoista tuntia. Suurin osa kuvauksesta oli jo suoritettu, kunnes hoitaja tuli laittamaan tehosteaineen suoneeni, kertoen kuvauksen vielä hetken jatkuvan. Ei muu auttanut, kun jäädä vielä köllöttelemään yrittäen pysyä rauhallisena. Sairaalalta lähtiessämme, todettiin sitten puolison kanssa molemmat, että …

Lue lisää

Mikä hyperprolaktinemia

Voisin jo melkein ilmoittautua sanahirviöiden keräilijäksi, kun näitä sairauksia tavaillessa kestää päivä. Jatkuvaa päänvaivaa aiheuttavan hyperprolaktinemian hoitoon ohjeetkin tulevat lääkäriltä, jonka erityisalaa endokrinologia ja diabetologia. Huhhuh sentään. Hyperprolaktinemia tarkoittaa maitohormonin liikatuotantoa. Prolaktiinin tärkein tehtävä on käynnistää ja ylläpitää maidoneritystä synnytyksen jälkeen. Sen suuri pitoisuus häiritsee mm. sukurauhasten toimintaa. Kansankielellä kerrottuna; keho on periaatteessa jatkuvasti siinä …

Lue lisää

”Alapään asiantuntija”

Kuva the-endo-diaries.com

Aloin epäilemään kuukautiskierrossani olevan jotain häikkää, kun jouduin työmatkalla pysäyttämään auton tienposkeen, pystymättä keskittymään – saati ajamaan – kovien vatsakramppien takia. Minulla on aina ollut kivuliaat ja epäsäännölliset kuukautiset, mutta muutaman vuoden takaisen umpilisäkeleikkauksen jälkeen kivut radikaalisti lisääntyivät. En silti koskaan olisi voinut kuvitellakaan, että kokisin joskus sellaisia kipuja, jotka rajoittaisivat normaalia elämääni. Kolmisen vuotta …

Lue lisää

Kani, kissa, koira, kiiwi, home, mitä näitä nyt on

Muistan maistaneeni viipaleen kananmunaa 2000-luvun alussa. En pitänyt sen mausta, enkä koostumuksesta ja hajukin kävi pahaa. En muista aikaa elämässäni, milloin olisin voinut syödä mitä huvittaa tai olisin uskaltanut mennä eläimen omistavan ystävän luo ilman erityisjärjestelyjä. Vietin erään fysiikan/kemian tunnin koulun käytävässä, kun toiset tekivät kokeita kananmunilla. Olen aina ollut allerginen. Toki näin vanhemmalla iällä …

Lue lisää

Pää edellä minne vaan

90-luvulla kävin isäni kanssa sukulaisemme lähipuodissa. Hypistelin ihastuneena kauniita postikortteja ja sain lopulta yhden niistä itselleni ikiomaksi. Hymy korvissa taittelin kortin pieneen taskuuni ja jatkoin touhujani, mitä nyt kolmesta viiteen-vuotias sitten koskaan tekikään. Kortissa apea simpanssi nojaa käteensä. Yläreunassa teksti kehoittaa piristymään vaikka menee huonosti, koska seuraavana päivänä voi mennä vielä huonommin. Tuota sanomaa olen …

Lue lisää