Muistan maistaneeni viipaleen kananmunaa 2000-luvun alussa. En pitänyt sen mausta, enkä koostumuksesta ja hajukin kävi pahaa. En muista aikaa elämässäni, milloin olisin voinut syödä mitä huvittaa tai olisin uskaltanut mennä eläimen omistavan ystävän luo ilman erityisjärjestelyjä. Vietin erään fysiikan/kemian tunnin koulun käytävässä, kun toiset tekivät kokeita kananmunilla. Olen aina ollut allerginen.
Toki näin vanhemmalla iällä olen ottanut paljon riskejä. Mennyt ja ollut oireista huolimatta, sillä onhan olemassa allergia- ja astmalääkkeet. Olen jättänyt oireet huomiotta ja joutunut katumaan ratkaisua myöhemmin, kun hengitys on vaikeaa, kurkkua kutittaa ja iho kiukkuisena punoittaa, että mitäs läksit.
Koska olen aina pitänyt eläimistä, on happi ja muut tällaiset toisarvoiset tekijät olleet aina kakkossijalla, kun olen saanut päähäni tehdä jotain. Esimerkiksi pienenä olin erittäin allerginen kanan höyhenille ja kaverini kotona oli kanala. Sain yhden ohjeen mitä noudattaa vierailulla: Pysy kaukana kanalasta.
Nyt ette varmaan arvaakaan, mistä minut sieltä saattoi löytää? (Hei c’moon, kanala!) Ei sellaista ihan jokapaikassa tullut vastaan, vaikka maalla asuttiinkin.
Allergioista huolimatta meillä oli ulkokoira ja omaan kotiin muuttaessani minulla on ollut karvallisia lemmikkejä useampiakin. Muutama vuosi sitten astma- ja allergiaoireiden ollessa taas pahimmillaan, sain lääkäriltä kipakan kommentin; joko luopua kissastani tai kärsiä oireistani. Onneksi tuo kissa nykyään enemmän helpottaa oloa (mm. masennus ja endometrioosi) kuin niitä aiheuttaa. Se, että säästyisin vuodessa parilta nuhalta, ei vain kuulostanut tarpeeksi hyvältä diililtä.
En toki missään nimessä kannusta ketään olemaan välittämättä eläinperäisistä allergioistaan ja kokeilemaan siedätyshoitoa, sillä se voi olla jollekin jopa hengenvaarallista!
Minulla on paljon allergioita. Niin paljon, että niitä luetellessa saatan unohtaa jonkun tai sanoa yhden kahteen kertaan. Lasken allergiat sormilla, jotten menisi niin helposti sekaisin. Nolostun, jos takiani joudutaan tekemään erilliset tarjoilut, mutta salaa olen myös tyytyväinen. Voin täyttää lautaseni rauhassa.