Voisin jo melkein ilmoittautua sanahirviöiden keräilijäksi, kun näitä sairauksia tavaillessa kestää päivä. Jatkuvaa päänvaivaa aiheuttavan hyperprolaktinemian hoitoon ohjeetkin tulevat lääkäriltä, jonka erityisalaa endokrinologia ja diabetologia. Huhhuh sentään.
Hyperprolaktinemia tarkoittaa maitohormonin liikatuotantoa. Prolaktiinin tärkein tehtävä on käynnistää ja ylläpitää maidoneritystä synnytyksen jälkeen. Sen suuri pitoisuus häiritsee mm. sukurauhasten toimintaa. Kansankielellä kerrottuna; keho on periaatteessa jatkuvasti siinä tilassa, että luulee pystyvänsä imettämään.
Maitohormonin eli prolaktiinin pitoisuus on hyperprolaktinemiassa niin suuri, että se voi aiheuttaa mm. kuukautishäiriöitä, lapsettomuutta, osteoporoosia tai jopa impotenssia. Prolaktiinipitoisuuden suurenemisen voi aiheuttaa jotkut sairaudet tai aivoissa tai aivolisäkkeessä ilmeentyvä vamma tai sairaus. Tietyt lääkeaineet ja fysiologiset tekijät, kuten stressi, raskaus tai imetys voivat myös aiheuttaa prolaktiinitasojen nousua. (Leena Moilanen, 2013 Suomen endokrinologiyhdistys r.y.)
Minun matkani alkoi vuonna 2014, kun hakeuduin yksityisen lääkärin vastaanotolle kuukautisten puuttumisen takia. Kerroin endometrioositaustastani, siihen määrätystä lääkekuurista sekä ihmettelin kosketusarkoja rintojani. Tämä lääkäri laittoi minut prolaktiinikokeisiin laboratorioon, jonka jälkeen sain lähetteen toiselle lääkärille naistentautien poliklinikalle. Prolaktiiniarvoni oli kuin olikin viitearvojen yläkantissa.
Kuukauden päästä kävin mittauttamassa hormoniarvoni lähisairaalassa, sekä googletin kaiken mahdollisen ja mahdottoman hormoneista ja niiden toiminnasta. Soitellessani tuloksia, hoitaja ihmetteli, miksei lääkäri ole ottanut lainkaan kantaa labroihini ja päätti konsultoida asiasta toista lääkäriä. Tämä uusi lääkäri tulokset katsottuaan soitti, ja halusi ottaa minulta myös makroprolaktiinipitoisuuden (en osaa selittää mikä se on, sori siitä).
Seuraavassa kuussa aurinko nousi ja niin teki prolaktiiniarvonikin. Kierto oli mitä oli ja sitä koitettiin säännöllistää Terolut- nimisellä valmisteella – tuloksetta. Lääkäri halusi kontrolloida prolaktiiniarvoani mahdollisimman säännöllisesti ja lähetteessään kertoi, että prolaktiinipitoisuutta alettaisiin mittaamaan vasta, kun kierto olisi säännöllinen. Soitin paniikissa asiasta polin hoitajalle, että mitähän ihmettä tässä nyt pitäisi tehdä. Puhelu päättyi kuitenkin hyvissä merkeissä. Hoitajan kanssa lopulta naureskeltiin, että saataisiin hetki odotella, jos säännöllistä kiertoa jäätäisiin odottelemaan (lue = odottelisin edelleen) ja sain ajan labraan viikon sisällä.
Hormoniarvojani mitattiin vielä parina kuukautena, eikä epäsäännölliselle kierrolle tehty sillä aikaa mitään.
Viime vuoden tammikuussa sain lääkäriltä puhelun, jossa hän kertoi edelliset labrotulokseni ja osoitti huolensa korkeiden prolaktiiniarvojeni takia. Lääkäri sanoi minulle ”päässäni olevan kasvain, joka ei ole syöpää”, mutta sen epäilyn selvittämiseksi olisi kuitenkin käytävä magneettitutkimuksessa mahdollisimman pian. Tästä lisää myöhemmin.