”Kun mikään ei tunnu miltään, kipu korvaa ystävää” Sairaslomailun aloitin 28.01.-16 ja jatkan tällä saikulla 09.02.-28.08. asti, tai jotain. Sitä ennen oon ollu kotona jo marraskuusta asti.. Olo on aika yksinäinen pikku hiljaa. Olen täällä aiemminkin puhunut siitä miten huono olen ottamaan ihmisiin yhteyttä, mutta nyt en enään tiedä keneen pitäisi pitää yhteyttä. Se on …
Kategoria: Yliliikkuva elämäni
Päiväni kuvina
Multa toivottiin postausta siitä millainen mun päivä on kuvina otettuna. Joten tekstiä tähän ei pahemmin tule! Näillä esittelyillä kuviin! Kuvasin siis mun naistenpäivän! Jostain syystä tää ei anna mun kääntää kuvia, joten anteeksi.. Sellainen oli siis mun päivä kuvinani. Taidan tehdä tän toistekkin jotta saan teille …
Meitsi rullaa vaan..
Tänään olin aamulla enemmän kuin innoissani, koska tänään oli päivä jona haettiin mun pyörätuoli! Mä en oo ollu pitkään aikaan näin helpottunu. Nyt olen tässä muutaman tunnin istuskellut ja rullaillut ja opetellut liikkumaan kotona. Olen päässyt vähän tuntemaan mille tuntuu istuskella ja pakko sanoa et jalat ja selkä kaipaa hetken totuttelua. Enkä tarkoita ettei olo …
Kun palvelut mokaa.. jälleen
Odotin Kiipulalta vastausta pari kuukautta, ja nyt viime viikolla lähdin soittelee sinne että miksei mitään kuulu kun pitäis jo hakea kouluun. Noh! Enpä hae enää. Kiipulaan alettiin hakemaan moniammatillisen työryhmän työkyky arviota mulle. Hakemus meni Kelan kautta, ja tarkoitus oli saada mulle sieltä tuloksia tähän tämän hetkiseen yhteishakuun. Hakemus meni vieläpä kiireisenä ja siinä luki …
Harvinainen huono-onninen perheeni
Vuonna 2007 perheemme pääsi pisteeseen, jossa olemme nyt. Äiti ja isä, yhdessä kaikkien mutkien jälkeen. Minä, vanhin lapsi, sekä kolme pienempää. Tyttö, poika ja pieni tyttö. Vaikken enää joudu katselemaan kaikkien naamoja päivittäin niin se on perhe, johon kuulun, katsotaan sitten geeniä tai dosetin sisältöä.. :’D 2007 meiän perhe oli normaali, hymy huulilla juostiin ulkona …
Mun oma elämä! Vai onko?
Nyt on taas pari päivää ihan menty sairastelun tahtiin, kipu ja pahoivointi sanoo milloin mennään ja kuka käskee. Kaks päivää voin kokoajan pahoin vaikka pistin naamaan kaikkea kalkkitabletista Rela-tablettiin, kunnes äiti toi jotain närästyslääkkeitä. Ne autto heti eilen iltapäivästä ja sit kykenin siirtyy takasin oikeeseen ruokaan noista vaaleista leivistä ja pilteistä. Välillä miettii et onkohan …
Aamuja jälleen.
Takana on pitkä närästyksen täyteinen yö, jälleen. Olen käynyt läpi sen niin monesti koska lääkkeet ja lääkeannokset on niin vahvoja että syöminen tekee aina sen ikävän tunteen, joka jää joko palaan kurkussa tai johtaa närästykseen. Odotan siispä yhä suuremmalla innolla Foreverin tilaustani. Eilen oli hyvä päivä huonojen päivien keskellä, joten toivotaan ettei tämä päivä sellaiseksi …
Kipupäivät
Ja jälleen mä itken sisäänpäin, koska kipu on vaan älytön mutten pysty helpottaa sitä. Silti musta tuntuu pahemmalle kumppanin puolesta koska se yhä joutuu taluttaa mut vessaan ja takasin, istuu mun vieressä ku oon suihkussa ja tuomaan mulle ruuan. Mulla oli alku kuusta aika mun kipu ja kuntoutuspolilla ja kirjoitin siitä tässä kirjoituksessa. Ja kuulin viime viikolla …
Mun elämän pohjakosketus, osa 3
Nyt pääsemme viimein tarinani viimeiseen osaan. Sen jälkeen palataankin normaalimpaan arkeen, koska mäkin pääsen normaaliin arkeen taas kiinni! Kasiluokka oli aivan helvettiä.. Kyllä juuri sitä. Mä jouduin uudelleen samaan kouluun mun kiusaajien kans.. Mul oli todettu tähän mennessä traumaperäinen stressihäiriö ja se oireili välillä dissosiatiivisilla piirteillä.. Esimerkkinä siis, mä istun rauhassa bussissa mut oon aivan …
Mun elämän pohjakosketus, osa 2
Aloitin edellisessä kirjoituksessa tätä tarinaa. Tässä osassa mennään todennäköisesti syvempiin ja enemmän triggeröiviin ja ahdistaviin osiin. Näihin jotka on mullekkin hankalampia kirjoittaa. Vaikka olen näitä terapiassakin yrittänyt hoitaa, olen vain joutunut myöntämään että huonoina hetkinä mä vaan olen näiden armoilla. Joten jatketaan.. Sitten alkoi murkkuikä.. Kehittyminen, akne, hiki, some, seurustelu.. Kaikesta tuli pahempaa.. Muistan miten …