Moi!

En ole tänne vähään aikaan mitään kirjoitellut. On ollut kiireitä ja jotenkin kirjoittaminen on tuntunut vaikealta. Olen monta kertaa aloittanut kirjoittamaan, mutta en ole saanut valmista tekstiä aikaiseksi. Olen välillä todella kriittinen itseäni ja tekemisiäni kohtaan. Haluaisin kovasti olla aktiivisempi täällä blogissa. Voisin nyt aloittaa vaikka siitä, että mitä minulle kuuluu.

Olen ollut töissä kohta kolme kuukautta. Töitä on ollut kivasti. Sain osa-aikaisen työsuhteen, jonka lisäksi teen keikkaa. Kesäksikin on töitä luvassa. Kesätöiden jälkeen aion pitää 1kk kesäloman ja ladata vähän akkuja.

Mitä avanteelle ja terveydelleni kuuluu?

Kun aloitin työt minulla oli kaksi hyvää kuukautta, jolloin oireita ei ollut juuri ollenkaan. Nyt noin kuukauden ajan on taas maha oireillut. Suoli ei tunnu vetävän kunnolla. Mitään totaali tukosta ei ole ollut, mutta avanne selkeästi erittää vähemmän ja ruoka sulaa huonosti. Koko ajan on vähän sellainen oksettava olo, maha on melkein joka päivä kipeä. Pahimmillaan kivut on niin pahoja etten voi edes seistä. Edes vahva kipulääke ei vie kipua kokonaan pois. Olen yrittänyt miettiä pääni puhki, mikä olisi voinut nämä oireet laukaista. Ennen oireiden alkua minulla oli paljon töitä kahden viikon ajan. Vapaapäiviä ei juuri ollut. Ehkä en ole levännyt tarpeeksi tai olen tehnyt liikaa töitä. Minulle on todella vaikeaa löytää kultainen keskitie kaikessa. Välillä sitä tulee vaadittua itseltään liikoja. Vuosien sairasloman ja eläkkeen jälkeen sitä vaan on niin innoissaan, kun pääsee vihdoin tekemään töitä. On todella vaikeaa hyväksyä sitä, että en tule koskaan olemaan täysin terve. Vaikka voisin välillä hyvin, en silti jaksa ja pysty aina samaan mihin terveenä pystyisin. Haluaisin kovasti olla samanlainen ikiliikkuja kuin ennen sairastumistani.

Välillä takaraivosta hiipii vanhat pelot. Varsinkin silloin, kun vatsa oireilee. Eniten pelottaa se, että kaikki alkaa uudestaan. En tiedä miten kestäisin käydä sen saman läpi uudestaan.

Yhteiseloa avanteen kanssa on takana vähän yli vuoden verran. Avanne on alkuvaikeuksien jälkeen parantanut elämänlaatuani. Tällä hetkellä elän päivä kerrallaan. Koetan pitää elämäni kaikesta huolimatta mahdollisimman normaalina. Suunnittelen tulevaisuutta, vaikka tämän sairauden kanssa se on välillä vaikeaa ja epävarmaa.  En aio tämän hetkisen tilanteen lannistaa minua. Eiköhän tästäkin selvitä sisulla eteenpäin.

Kuun lopussa olisi edessä media-alan pääsykokeet. Pitäisi varmaan pikkuhiljaa alkaa valmistautumaan niihin. Tulokset saan tietää kesäkuun alussa. Jos kaikki menee hyvin, niin syksyllä olisi paluu takaisin koulunpenkille.

Treenit on viime aikoina jääneet vähemmälle huonon olon vuoksi. Parina päivänä olo ollut vähän parempi ja olen päässyt lenkille. Juokseminen tuntui ennen avanteessa ja mahan alueella epämukavalta. Pitkän tauon jälkeen kokeilin juoksemista uudelleen ja se tuntui yllättäen todella kivalta. Enää avanteessa ei tuntunut epämukavalta.:)

Kävin viikko sitten tiistaina päivystyksessä oireideni takia. Tulehdusarvot ja Leukosyytit hieman koholla. Päivystyksen lääkäri laittoi paperini osastolle. Lääkäri soitti pari päivää sitten ja sovittiin, että menen tiistaina osastolle ja tehdään tutkimus, jotta saataisiin selville, mikä siellä suolessa aiheuttaa näitä oireita. Eli joudun juomaan varjoainetta ja parin tunnin välein otetaan kuvat. Vähän jännittää tuo varjoaineen juominen, koska olen aikaisemmin saanut varjoaineesta reaktion. Onneksi apu on lähellä, jos jotain reaktiota tulee. Tärkeintä on nyt, että saadaan selvyys siihen mikä näitä oireita aiheuttaa. Saisi itsekin mielenrauhan ja paremman olon.