IBD ja opiskelu

Tällä kertaa ajattelin jakaa hieman omia kokemuksiani aiheesta IBD ja opiskelu. Sairastuin Colitis ulcerosaan ollessani lukion ensimmäisellä luokalla. Jouduin heti ensimmäisen lukukauden alkuun pitämään kahden kuukauden mittaisen sairasloman. Missasin kokonaan kolmannen jakson. Sairasloman jälkeen yritin palata koulun penkille takaisin, mutta se oli hyvin vaikeaa. Koulussa käyminen tuntui todella hankalalta. Koulumatkoihin minulla meni noin kaksi tuntia päivässä. Ennen kouluun lähtöä jouduin käymään monta kertaa vessassa ja silti aina välillä joutui kääntymään pysäkiltä takaisin kotiin. Koulumatkoilla usein iski vessahätä ja sitä, mietti että miten jaksaa pidättää kouluun asti. Suurin osa koulumatkasta meni pitkin kehää, joten siinä ei oikein  ollut edes mahdollisuutta hypätä bussista ja mennä johonkin vessaan. Oli vaan pakko pystyä pidättämään.

Koulussa sain loistavia arvosanoja ja minulla paljon uusia kavereita. Tunneilla istuminen tuntui todella hankalalta. Istuminen tuntui pahentavan vatsanväänteitä ja vessahätä iski usein kesken tunnin. Olin kertonut opettajille ja terveydenhoitajalle sairaudestani, mutta ei kaikki opettajat millään voi muistaa sitä, että tämän oppilaan pitää päästä vessaan heti, kun hätä iskee. Lisäksi kesken tunnin vessaan meneminen useasti on todella kiusallista. Muistan usein miettineeni, että mitä jos en kerkeä vessaan. Kerran vahinko oli todella lähellä. Kerkesin onneksi vessaan juuri ja juuri ajoissa.

Poissaoloja itselleni kertyi todella paljon. Välillä jouduin aamuisen vessarallin takia missaamaan pari ensimmäistä tuntia. Jouduin välillä olemaan poissa useita päiviä. Itseäni jatkuvat poissaolot harmitti, koska halusin valmistua lukiosta ajallaan ja nautin opiskelusta todella paljon. Toisen vuoden alussa jouduin tekemään hyvin epämieluisan päätöksen. Lopetin päivälukiossa opinnot ja siirryin etälukioon, jossa minulla on opinnot vieläkin kesken.

Olen yrittäyt opiskella koko ajan, mutta siitä ei ole tullut mitään. Yksin kotona opiskelu on tylsää. Olen todella sosiaalinen ihminen ja kaipaan muiden ihmisten seuraa. Sairastellessa on muutenkin saanut olla kotona ja sitten vielä opinnotkin pitäisi suorittaa kotona. Olen miettinyt, että siirtyisin aikuislukioon syksyllä. Kuulostaa varmaan hullulta, mutta kaipaan todella sitä että saa herätä aikaisin ja mennä kouluun.

Vinkkejä joita voisin antaa muille IBD:tä sairastaville opiskeluun on:

  • Kerro koulussa terveydenhoitajalle ja opettajille sairaudestasi, jotta esimerkiksi tuntien aikana vessaan pääseminen olisi helppoa ja vaivatonta.
  • Jos et saa tehtyä jotain annettua tehtävää ajoissa sen takia, että et ole voinut hyvin voit kysyä lisää aikaa.
  • Kun opettajat tietää sairaudesta, niin poissaoloista ei lennä kursseilta pois.(En ole lentänyt yhdeltäkään kurssilta pois omien poissaolojen takia.)
  • Jos joutuu olemaan koulusta pois enemmän kuin kaksi päivää on hyvä olla lääkärintodistus.

Terveydenhoitajani laittoi Wilmaan merkinnän, jonka kaikki opettajat näkevät siltä varalta, jos poissaoloja tulee paljon tai jotain muuta sairauteeni liittyvää, joka vaikuttaa opintoihin.

Itselläni sairaus ei koskaan ole vaikuttanut tehtävien tekemiseen. Sain aina kaikki tehtyä ajallaan. Suurin haaste minulle oli koulumatkat ja koulussa tunneilla istuminen. Etäopiskelussa minulla on sen sijaan ollut ongelmia, koska energia ei ole riittänyt millään tehtävien tekemiseen ja huonovointisena en ole jaksanut edes keskittyä kunnolla opiskeluun.

Miten teidän opinnot ovat sujuneet oman sairauden kanssa? Onko ollut ongelmia saada tehtäviä tehtyä ajallaan? Miten koulussa on reagoitu poissaoloihin? Oletteko puhuneet sairaudestanne koulussa?

2 kommenttia

  1. Sohvi sanoo:

    Moikka
    hyvä kuulla kokemuksia muiltakin IBD-opiskelijoilta 🙂 Itse myös aloin sairastella amiksen aikana ja edelleen on vaiheessa sairauden tutkinta ja täydellinen remissioon pääsy. Todella kiva postaus siinä mielessä, että tietää ettei ole ainoa jolla koulussa kipeytyy maha ja on vaikeuksia suoriutua. Itse valmistun luultavasti ajoissa (pitää koputtaa puuta) ja toivoa että jaksaa sinnitellä pari kuukautta vielä :))

    • JaanaK sanoo:

      Moi!:) Pidetään peukut pystyssä, että valmistut ajallaan ja saat sairauden remissioon.:)

Kommentointi on suljettu.