Ei hitsit. Mun on vaikee aloittaa kirjoittamaan tänne piiiiiitkän tauon jälkeen. Uskokaa pois, olen aina aloittanut ja aloittanut ja aloittanut. Siinä käy vaan aina niin, että tajuan koko ajan vaan pyöriväni enemmän ja enemmän keskenmenon ympärillä. Se aihe on mulle jotenkin vaikea edelleen. Eikä varmaan syyttä. Sen myötä multa meni myös parisuhde. Ongelmaksi nousi se, …
Avainsana: toivo
Jos jokin olisi mennyt toisin…
…saattaisitte kuulua elämäämme, saattaisitte pitää meitä sukuunne kuuluvana, saattaisitte kertoa kuinka mukavaa meidän kanssamme on viettää aikaa. Mutta jossittelu on turhaa. On olemassa henkilöitä joiden toivoisin ja haluaisin olevan tukena meidän elämässämme. Mutta aina ei saa sitä mitä haluaa. Ikäväkseni olen huomannut vuosien saatossa ettemme ehkä koskaan saa heitä osalliseksi meidän arkeamme, vaikka kuinka sitä …
Miltä masennus tuntuu?
Unihäiriöt, nukahtamisvaikeudet, öiset heräilyt, liika nukkuminen, painajaiset. Sulla on nää kaikki, samaan aikaan. Joko et uskalla nukkua tai et saa unta tai et edes halua nukkua. Heräät keskellä yötä etkä saa unta enää. Vaikka väsyttää helvetisti. Valvot tunnin. Nukahdat. Heräät kahdentoista-kahden maissa. Väsyttää liikaa, haluaisit vaan nukkua. Mieleen palautuu painajaiset yön jäljiltä. Näät joka kerta …
Missä mä oon ollu?
Moi! Enpä ookkaan taas pitkään aikaan kirjotellut tänne mitään, nytpä päätin tulla tekemään pienen tilannepäivityksen tännekkin😊 Hirveästi olis ideoita mistä haluisin kirjoittaa ja luonnoksiakin on syntynyt monia, vaikka ne ei koskaan ole tullut valmiiksi asti. Jotenkin vaan on vaikea saada välillä asioita aikaiseksi ja välillä on vaikea edes saada asioita aloitettua. Nyt päätin kuitenkin, että …
Vielä hetki aiemmin en olisi uskonut.
Heippahei ja anteeksi, etten ole tänne paljoa kerennyt tai jaksanut kirjoitella. Minulla on ollut hirveästi kaikkea menoa ja tekemistä, nojoo ja stressiä ja ahdistustakin etten ole viitsinyt paljoa kirjoitella. Kuitenkin nytpä päätin taas tulla kirjoittelemaan kun on muutakin asiaa kuin vain ahdistusta tai stressiä. Olen meinaan oikeasti aika ylpeä itsestäni, tai ainakin tyytyväinen siihen, että …
Kuulumisia viimeajoilta.
Aloitin toisenlaista kirjoitusta, mutta totesin, että taidankin mielummin kirjoitella pienen kuulumiskirjoituksen tästä viimeajasta. Tässä on taas tapahtunut yhtä sun toista, vaikka ei mitään sen suurempia tai maailmaa mullistavia, niin pienetkin asiatkin joskus ovat suuria ja kun elämä on muutenkin rankkaa ja haastavaa niin pienet paremmat hetket jo tuntuvat suurilta. Viime postauksen jälkeen jälkeen oloni on …
Entä jos mä en jaksa?
(Teksti on kirjoitettu jo muutoma päivä aiemmin ja fiilikset ovat hieman jo muuttuneet, ajattelin kuitenkin julkaista tän.) Mä en haluis puhua tästä aiheesta, nytkin aijon kaunistella ihan kaikkien takia, en oo valmis enkä halua kertoa kaikkea. En jaksa kirjoittaa pitkää tekstiä enkä haluakaan, nyt just ei jaksa. Siis en tiennyt, että mulle vielä joskus tulis …
Kulunut kevääni ja vähän myös tästä hetkestä.
Ajattellin nyt tehdä kirjoituksen siitä, miten mun kevät on mennyt. Nyt keväällä on siis tapahtunut paljon kaikkea ja parantumiseni on ensimmäistä kertaa sairauteni aikana oikeasti edennyt. Minulla on luonnoksissa melkein valmis kirjoitus siitä, millainen tähän astinen taipaleeni syömishäiriöisenä on ollut. Ajattelin kuitenkin, että oppisitte tuntemaan minut paremmin ja tajuisitte mistä juurikin nyt on kyse jos …
Alku kohti parempaa huomista.
Nyt kysytään minulta rohkeutta, nyt annan kasvot sairauksilleni, paljastan todellisen itseni ja rohkaistun. itsensä häpeäminen tai muiden mielipiteistä välittäminen saavat nyt siirtyä taka-alalle. Haluan puhua suoraan, jakaa tarinani ja seistä selkä suorassa kaikista virheistäni ja vioistani huolimatta. Kukaan tässä maailmassa ei ole vioittumaton, en minä ainakaan, siksi aionkin nyt rohkaista itseni ja kertoa tarinaani. Samalla …
Mitä huominen ottaa antaa, sitä tänään vielä et voi kantaa
Monet sairaudet – aivan kuten endometrioosikin – vaikeuttavat ja rajoittavat elämää jossain määrin. Olen tässä viime päivinä pohtinut, että miten sitä jaksaa tämän sairauden kanssa koko loppuelämänsä ja kuinka jaksan pysyä positiivisena. Oireeni ovat pahentuneet viime kuukausien aikana todella paljon ja välillä tuntuu, ettei toivoa ole. Silti ne elämän pienet, hyvät asiat potkivat aina persuksille …