Olen ollut nyt viikon sairaalan suljetulla osastolla. Jälkeenpäin ajateltuna tämä oli kuitenkin ihan hyvä ratkaisu tulla tänne. Olin viikko sitten todella itsetuhoinen ja ahdistunut. Toisena iltana ennen nukkumaan menoa otin puhelimen laturin ja kuristin sillä itseäni. Ensin viisi minuuttia, sitten kymmenen. Joku kuitenkin päässäni sanoi minun tekevän väärin ja vein laturijohdon, hiustenkuivaajan ja kuulokkeet hoitajien kansliaan pois …
Avainsana: pelko
Mikään ei tunnu miltään
Huomaan pakenevani jälleen pahaa oloa. Teen kaikkeni, ettei minun tarvitsisi pysähtyä ja rauhoittua. En pysty nukkumaan ja minulla on niin levoton olo, että en voi olla paikoillani. Kun minun täytyy mennä nukkumaan, pelkään elämää ja kuolemaa, huomista ja tulevaa. Pelkään pahaa oloa. Pelkään niin paljon, etten halua edes ajatella koko asiaa. Jos asia tulee mieleen, …
”Niin harhaisia hourematkoja, keksittyjä kaupunkeja”
Kun muutin pois vanhempieni luota, minulla meni hyvin. Aivan liian hyvin. Suoraan sanottuna minulla meni liian lujaa. Valvoin monta yötä putkeen, saatoin kuunnella musiikkia ja tanssia kolmelta aamuyöstä, olin aivan liian energinen ja minua ei pysäyttänyt mikään. Jätin lääkkeet ottamatta, koska tuntui etten tarvitse enää niitä. Vakuuttelin itselleni olevani kunnossa ja kyllähän minusta tuntuikin siltä. Kaikki ahdistavat …
Ei toivottuja vieraita
Voi nyt hermohepulipaniikki taas! (Ei, tämä teksti ei ole mun mielikuvituksen tuotosta. Tämä on totista totta. Turvapaikka ei ole turvapaikka, ei ainakaan mulle.) Luulin jo, että oon päässyt tästä ”rienasta” eroon lopullisesti, mutta ilmeisesti olin väärässä. Puhun nyt asunnossani käyvistä ei-niin-toivotuista vieraista. Nimittäin naapureista (?), jotka käyvät omine lupineen yleisavaimella asunnossani. Muutin tänne maaseudun rauhaan …
Elämän pelko… vaiko nälkä?
Pahimmat lihaskrampit ja pyörtyilyt ohitse. Vielä on huimausta ja pieniä lihaskramppeja mutta kyllä se tästä, pikkuhiljaa. Vatsatauti tuo mieleen niin paljon muistoja. Enkä tarkoita niillä muistoilla niitä hetkiä kun olen kyseistä tautia sairastanut. Tässä vaiheessa toipumista sitä huomaa kuinka paljon samaa vatsataudissa olemisessa sekä anoreksian / bulimian pahimmilla vaiheilla on. Liikaa. Vatsataudin aikoihin olen jälleen …
Ette te tiedä mitään..oikeasti
Noin tekisi mieli välillä vastata uteliaille. Mikä sinua voi ahdistaa, kaikkihan on niin hyvin. Niin tiedän. Olen aina iloinen, rempseä ja hymyilevä. Välillä vain masentaa ja ahdistaa aika ajoin. Mutta ottakaa myös huomioon se, että ette te tiedä loppujen lopuksi yhtään mitään. Te tiedätte vain sen minkä haluan teidän tietävän, minkä tahdon kertoa ja näyttää …
Kuka määrittelee kuka on sopiva? Pelko on ystäväni… se tulee tietyin väliajoin vierailemaan…
Olen laihtunut, en tiedä sitä siksi, että olisin käynyt vaa`alla vaan siksi, että vaatteet ovat liian löysät ja ennen liian pienet vaatteet ovat nyt sopivia. Se tunne mitä nyt tunnen, ei ole ylpeys saavutuksestani vaan pelko. Olen jo kuullut kommentteja kuinka nyt olen sopiva… enkö siis ennen ollut? Miksen voi vain ottaa kehuja vastaan olankohautuksella…? …