Sairaalakuulumiset

Olen ollut nyt viikon sairaalan suljetulla osastolla. Jälkeenpäin ajateltuna tämä oli kuitenkin ihan hyvä ratkaisu tulla tänne. Olin viikko sitten todella itsetuhoinen ja ahdistunut. Toisena iltana ennen nukkumaan menoa otin puhelimen laturin ja kuristin sillä itseäni. Ensin viisi minuuttia, sitten kymmenen. Joku kuitenkin päässäni sanoi minun tekevän väärin ja vein laturijohdon, hiustenkuivaajan ja kuulokkeet hoitajien kansliaan pois silmistäni. Aloin kuitenkin katua päätöstäni ja etsin asiota joilla voisin itseäni vahingoittaa. Olin yksin huoneessani ja kuristin itseäni pöytävalaisimen johdolla. Puolituntia ja silmissä alkoi jo hämärtyä ja hengitys oli todella vaikeaa. Tiesin, etten kuolisi siihen. Ajattelin, että jos teen sen paremmin onnistun. Se antoi minulle voimaa.

Seuraavana päivänä lääkäri määräsi minulle 100% valvonnan ja olin paniikissa. En pystynyt sinä päivänä vahingoittaa itseäni. Seuraavana päivänä olin niin ahdistunut, että hoitajien iltaraportin aikana hiivin huoneestani ilman, että kukaan hoitajista huomasi mitään. Olin suunnitellut sen jo valmiiksi. Laitoin oven samaan kohtaan, kun lähdin huoneestani ja kävelin ilmoitustaululle. Otin yhden nuppineulan ja menin nopeasti huoneeseeni. Piilotin nuppineulan painamalla sen patjan sisään. Kun raportti loppui, hoitaja tuli valvomaan minua. Menin makaamaan sänkyyn peitto päälläni. Irrotin patjan sisältä nuppineulan ja ensin painoin vain vähän sitä kättäni vasten. Huomasin kuitenkin pian kivun vievän ahdistuksen pois. Monen viillon jälkeen minua ei ahdistanut enää niin kovasti. Aamulla ennen kuin nousin sängystäni tein vielä muutaman viillon.

Sinä päivänä yksi hoitajista kuitenkin huomasi viillot ja alkoi vielä tarkempi valvonta. En saanut laittaa vessan ovea lukkoon ja hoitaja piti kättänsä oven välissä, kun olin vessassa. Lääkitystä nostettiin ja yhtenä iltapäivänä huomasin; minua ei enää ahdista. Olin onnellinen, monen viikon tuska oli poissa. Valvontaa vähennettiin ja lopulta se lopetettiin kokonaan. Nyt minulla on ollut hyvä olo ja olen saanut käydä päivälomilla. Huomenna tapaan lääkärin ja pääsen ehkä viikonlopuksi lomille. Minulla menee paljon paremmin nyt. Olen onnellinen, että voitin huonon olon näin lyhyellä osastojaksolla. Nyt voin sanoa; minulla on kaikki hyvin!

Emilia

 

 

2 kommenttia

  1. Mintti sanoo:

    Voi miten sulla on ollut kurja ja hurja kausi! Mutta ihan mahtavaa kuulla että olet hoidossa ja lääkitys on alkanut tehota! Tsemiä sulle <3

  2. Tepa sanoo:

    Onneksi pääsit hoitoon! Ja kertomaan meille kuulumisia. Hyvä kuulla, että kaikki on hyvin! <3

Kommentointi on suljettu.