Avoin kirje sinulle hoitaja

Tiedän päivystyksen kiireet, tiedän kuinka uuvuttavaa työtä teet. Mutta tiedätkö sinä kuinka raskasta ja uuvuttavaa on tulla pyytämään apua, ilman varmaa tietoa saako sitä? Olen hyvä lukemaan ihmisiä ja heti kun avasin oven sekä näin sinut, tiesin. Tiesin, ettet kuuntele etkä välitä. Kun aloin kertoa tuloni syytä, sinä keskeyttelit ja tiuskit. Teit kaikin tavoin selväksi, ettei asiani kiinnosta sinua ollenkaan.

Kuulin kaiken mitä sanoit työkavereillesi viereisessä huoneessa hakiessasi minulle sairaslomalappua. Kuinka meitä sairaslomalappujen hakijoita riittää ja kuinka erilaista oli ennen kun lappu piti kerjätä. Kyllä minusta tänään tuntui, että kerjäsin apua mutta ainut mitä sain oli lappu kera mollaamisen.

Jos olisit vaivaantunut katsomaan tietoni, olisit huomannut etten ole käynyt kerjäämässä sairaslomalappuja kovinkaan usein ja silloinkin vain pakon edessä. Olisit myös huomannut taustani ja ehkä ymmärtänyt mitä sinulla oli toisella puolella pöytää. Asiakas, joka olisi tarvinnut lääkärin, ehkä muutaman verikokeen ja nesteytystä. Mutta ei. Näit vain jonkun joka halusi vapaata.

börb

Oikeasti näit naisen jolla on ollut rankka tausta, jonka keho ei enää toimi kuten ennen. Näit naisen, jonka ei ole helppoa pyytää apua ja joka on tottunut pärjäämään. Näit äidin, joka tekisi lastensa vuoksi mitä vain ja tarvitsee siihen kaiken voimansa. Näit äidin, joka on opettanut lapselleen kuinka saa apua jos jotain tapahtuu. Näit naisen, joka ei helpolla hajoa.

Sinun kaltaistesi hoitajien vuoksi hoitoon tulo ja sen saaminen on hankalaa. Tahtoisin vain, kuten varmasti kaikki muutkin, että kun tulen vastaanotolle minut kohdattaisiin ihmisenä. Tiedän turhautumisen, väsymyksen ja ärsyyntymisen työssänne. Olette vähällä henkilökunnalla ja välillä tuntuu, ettei ehdi eikä kykene. Tiedän kyllä, olenhan itsekin työskennellyt alalla. Mutta yrittäkää ottaa uusi asiakas aina uutena ihmisenä ja kunnioittakaa sitä, että hän tuntee kroppansa parhaiten. Jokainen arvosteleva tai tuomitseva, jollain tavalla negatiivinen, lause kolahtaa ihmiseen vielä pahemmin kun hän on huonovointinen. Haluaisitko itse joutua sairaana tylyn hoitajan puheille joka tekee sinusta pilkkaa?

Kaikkien asiakaspalvelutyössä olevien tulisi muistaa se, että kohtelisi muita samalla tavalla kuin haluaisi itseään kohdeltavan.

xoxo Henu

17 kommenttia

  1. mll sanoo:

    Terveisiä yhdeltä päivystyksen työntekijältä – joudun itse olemaan usein töykeä vaikka muuten minulla ei ole yhtikäs mitään näitä ihmisiä vastaan, mutta suurin suuttumus syntyy siitä miten monet vievät päivystyksen aikaa ja resursseja kun on olemassa iso liuta ihmisiä jotka tarvitsevat niitä enemmän! Todella monilla ihmisillä on kadonnut matkan varrelle se mitä ”päivystys” tarkoittaa – sinne kuuluu hakeutua vain jos on oikeasti pahoin terveyttä uhkaava tilanne, ei koska löin varpaani ja nyt sitä sattuu! (Jep, näitä on paljon, oikeasti) Ja miten monet kerrat olen joutunut saamaan huudot ja vihat niskoilleni kun yritän selittää että asia voi odottaa sen 12h että pääsee perusterveydenhuoltoon… syö vähän uskoa ihmiskuntaan 🙂 lisäksi vielä tosiaan tämä tärkein pointti: me EMME ole asiakaspalvelijoita. Olemme teeveydenhuollon alan ammattilaisia.

    P.s. en tiedä luonnollisestikaan kirjoittajan tapauksesta mitään, mutta jos tämä minun puoleni esittäisi vähän syitä sille miksi me molemmat osapuolet päivystystilanteessa joudumme kokemaan mielipahaa. Kaikkea hyvää jatkoon!

    • Elina sanoo:

      Jos olette terveydenhuollon alan ammattilaisia niin eikä teille kuulu myös se asiakaspalvelu ? Eikös teille potilaat ole niitä asiakkaita ja teidän työnne on hoitaa heitä eli palvella asiakasta eli asiakaspalvelua ? Ja teille opetetaan koulussakin sitä asiakaspalvelua ja niitä hoitotilanteita asiakkaan/potilaan kanssa ? Ihan samalla tavalla olette työssä muita ihmisiä varten kuten asiakaspalvelijat? Vai oletteko te jotain ylijumalia jotka saavat kohdella ihmisiä niinkuin haluatte ? Kaupan kassakin ärsyttää suunnattomasti jos se ei hymyile ollenkaan, silloin vältät sitä kontaktia. Kun ihminen on oikeasti kipeä ja yrittää tulla hakemaan apua ja hänet lytätään heti alkuun ennenkuin kerkiää edes asiaansa esittää niin onkohan jossain menny pieleen. Mitäs jos nyt sattuukin tämän vuoksi jotain vakavampaa kuka on vastuussa ???

      Ja ei millään pahalla , haluan myös aukaista tätä asiaa tarkemmin.

      Hyvää kevättä.

    • e sanoo:

      mll, voisin kuvitella että sinä juuri olet se hoitaja, jonka vuoksi on vaikea lähteä hakemaan apua silloinkin kun sitä oikeasti tarvitsee. Oikealla terveydenhuoltoalan ammattilaisella on myös ystävällinen asenne JOKAISTA potilasta kohtaan, myös niitä hankalia. Se ei ole sinun asiasi toimia ”hellapoliisina” ja purkaa muihin potilaisiin sitä turhautumista mitä ”turhaan” tulevat potilaat sinussa aiheuttavat. Väkisinkin päädyt osoittamaan mieltäsi jollekin aivan väärälle potilaalle.

      Joku oikeasti tarvitsee sitä sairaslomalappua, ja sekään ei ole potilaan vika. Kun on sairas, mielummin sitä pysyisi vain kotona sairastamassa kuin lähtisi kalastamaan jotain viheliäistä paperia työnantajaa varten – usein juuri nurjanaamaisilta hoitajilta tai lääkäreiltä. Mutta valitettavasti niitä lappuja vaaditaan työpaikoilla. Ja niitä joutuu hakemaan myös päivystyksestä, koska sinne perusterveydenhuoltoon ei nykyään läheskään aina edes pääse, millään konstilla!

      mll, toivon, etten koskaan joudu sinun potilaaksesi. Ja toivon, että ymmärrät hakea työnohjausta saadaksesi suuttumuksesi kuriin – tai sitten vaihtaa alaa, ettet joudu toimimaan ”asiakaspalvelussa”!!!

      Henu, hyvä kirjoitus. Hoitajien työ on vaativaa, monella tavalla. Eikä vähiten juuri siinä, miten he suhtautuvat potilaisiin. Onneksi kuitenkin edes joskus vieläkin törmää niihin ihaniin, taitaviin ja hyviin hoitajiin jotka kai ovat sitten kutsumusammatissaan kun selviävät siitä niin hyvin. Ikävä vain, että nykyään heitä tapaa liian harvoin.

    • ZW sanoo:

      Jos olet ollut pitkään töissä päivystyksessä, luulisi sinun tietävän että sairaslomalappu on suurelta osalta PAKOLLINEN vaikka olisikin pieni vaiva. Ilman todistusta kuumeesta sun muusta, sinä joko jäät ilman rahaa siltä päivältä tai meet töihin kipeänä. Haluaisitko itse esimerkiksi nuhaisen ja köhäisen parturin? Tai vaikka hammaslääkärin? Itselläni ei ole lapsia, mutta voisin kuvitella ettei yksinhuoltajilla ole varaa hankkia palkattomia päiviä.

    • Endometrioositar sanoo:

      Ei ihmisille silti tarvitse olla törkeä. Pointtina tässä tekstissä oli kohdata ihminen ihmisenä, ymmärtää toisen hätä. Minut lähetettiin endometrioosin aiheuttamien kipujen takia päivystykseen. Olin syönyt jo vuorokaudessa sallitun määrän kipulääkkeitä ja oppilaitoksen terveydenhoitaja ei osannut auttaa enempää. Päivystyksessä hoitaja pyöräytti kirjaimellisesti silmiään, että lähetettiinkö sinut oikeasti kuukautiskipujen takia tänne. Käski syödä vielä tupla-annoksen kipulääkkeitä kotona ja palata sitten takaisin, jos kivut eivät helpota. Vaikka oli kipuja, en halunnut enää mennä päivystykseen. Kuvittelin, että minua ei otettaisi vakavasti. Söin vähintään kerran kuukaudessa tuplasti sallitun annoksen paratabseja ja buranaa, lääkäri meinas tipahtaa tuolilta kun kuuli miten paljon olin niitä vetänyt. Ja vain siksi, että se päivystyksen hoitaja ei vaivautunut lähettämään eteenpäin tai sanomaan, ettei niitä ole turvallista joka kuukausi vedellä sellaisia määriä. Kysyin häneltä vielä sitä siinä päivystyksessä, kun terveydenhoitaja oli ollut sitä mieltä, että se ei ole turvallista. Päivystäjän mukaan ei ollut mitään vaaraa. Lääkäri oli sitten myöhemmin eri mieltä. Tapauksen jälkeen opin, että hoitoalan ammattilaisten ammattitaitoon ei voi luottaa sokeasti, vaan pitää olla se raivostuttava potilas, joka ottaa myös itse selvää ja sanoo vastaan.

    • tuulikki sanoo:

      Terveiset Sinulle mll,, en tiedä kuinka kauan olet ollut alalla, mutta puutteita ja asiantuntemattomuutta tietotaidossasi on kohta 1. Sinä olet asiakaspalvelija ja palkkasi maksaa veronmaksaja eli potilaasi ja potilaalla on oikeus pyytää parasta mahdollista hoitoa vaivaansa. Kohta 2. Jos olet sitä mieltä, että monelta potilaalta on kadonnut käsitys mitä päivystys tarkoittaa, pyydän sinua kysymään tuota asiaa omalta työnantajaltasi, sillä hän voisi tarkentaa miten tereyden huollossa nykyään toimitaan, voin kertoa esimerkin. Jos minä soitan sairaudessani esim terveysneuvon ajanvaraukseen ja kysyn aikaa vaivaani, niin minulle sanotaan että kaikki ajat ovat menneet tai jos on aika niin sitä voi joutua odottamaan usein monta viikkoa. Kysymykseeni, että voinko odottaa niin kauan, kun en ole lääkäri enkä tiedä sairauteni vakavuutta, niin minulle sanotaan (huom mll) ”mene tarvittaessa päivystykseen”. kerran joku terveyden hoitaja sanoi, että mene yksityiselle, jos on niin kiire, no annoin palautetta hänen sanomisestaan terveystoimeen ja hän sai asianmukaisen huomautuksen työnantajaltaan. Luulen, että sinä arvoisa mll olet samanakaltaisen huomautuksen puutteessa ja ehkä pitäisi miettiä onko ala sinulle oikea.

    • Raili sanoo:

      Potilashan ei voi tietää ,jos es. terv asemilta ohjataan päivystykseen. Asiasta pitäisi infota enemmän ja näkyvämmin ja ehkä juuri nämä terv.asemat ovat niitä paikkoja ,joilla tulisi olla tuo tieto ohjata potilas oikeaan paikkaan ei rasittamaan päivystystä vaan , vaikkapa seuraavana päivänä tai viikon kuluttua heille ,jos ei vaiva häviä. Mulle myös hiukan epäselvää mikä sitten on päivystyksen tarkoitus ja es. millaisissa vaivoissa sinne uskaltaa tulla? Onko aivotärähdys sellainen , lapsen tapaturma tai psykoosipotilaan lääkkeen loppuminen viikonloppuna ja ko. lääkkeen reseptin vanheneminen syitä ,jolloin voi kääntyä päivystyksen puoleen? Näissä asioissa ei lapseni eikä mieheni ,jolla on vaikea psykoosisairaus ole saanut tarvitsemaansa apua. Mielisairaalaan pääsykin vaatii lääkärin lähetteen ,jos ajatuksena , että uusivat reseptin siellä…..

    • Timo Jokela sanoo:

      Pitäisiköhän sinun palata koulunpenkille vähän preppaamaan. Te olette nimenomaan ja todellakin asiakaspalvelijoita. Meidän kunnan keskussairaalassa 70v. mies odotti ensiavussa 2h. lääkäriä keuhkoemboliaepäilyn takia. Ei sitten tarvittu lääkäriä kun toteamaan kuolema ja lappu varpaaseen.
      Asia kirjattiin normaaliksi komplikaatioksi.
      Olen joutunut soittamaan arvaukseen ja joskus siellä vastaa juuri näitä emme todellakaan ole asiakaspalvelijoita ja akka ei kuunnellut yhtään mitä asiaa minulla oli.
      Paloi hermo ja huusin tälle amatöörille, että et ole minun esimieheni ja lopeta se vittuilu tähän paikkaan. Mulla on suosikeissa veto Valviraan enteriä vaille sinunkaltaisillesi ”ammattilaisille”.
      Kyllä muuttui ääni kellossa ja hyvä ettei kotiin tullut pitämään kädestä . Ei sairaan ihmisen tarvitse kuunnella kenenkään arvauskeskushoitsun ilkeilyä. Siellä on loistavia ja älykkäitä hoitsuja, mutta liian vähän.
      Asia menee niin, että minä olen asiakas ja käyttäydyn kunnioittavasti ja asiallisesti ja minua palvelee nimenomaan asiakaspalvelija, joka palvelee minua eikä missään tapauksessa vittuile minulle.
      Mun tekis mieli laittaa sun posti sairaanhoitajaoppilaitokseen näytille.
      Kaikille sattuu huonoja päiviä, ja se on inhimillistä ja hyväksyttävää.

  2. Sairaanhoitaja sanoo:

    Sairaanhoitajana olen potilasta varten, työni on hänen tarpeistaan lähtöisin. Asiakaspalvelija siis tavallaan, mutta tietyissä tilanteissa en voi toimia niin kuin potilas haluaisi toimittavan. Esimerkiksi ennen leikkausta en voi antaa ruokaa, vaikka potilas sitä vaatisi (riski nukutukselle). Asiakas on aina oikeassa, mutta joskus on vain oltava ehdottoman kielteinen kuten edellä mainitsin. En myöskään tee potilaan puolesta sitä, minkä hän voi tehdä itse voinnin salliessa. Tämä siksi, jotta autan häntä ylläpitämään toimintakykyä. Totta on, että työni on hoitaa potilaita, mutta en palvele heitä vaan työni on nimenomaan sen sairauden sanelemaa toimintaa. En puolustele aloittajan kohtaamaa tilannetta mitenkään. Siinä on toimittu epäasiallisesti. Seinän takana kolleegalle tupisu asiakkaan kuullen ei ole hyväksyttävää. Toivoisin myös itse sairastuessani kohtaavani välittävän hoitajan, jolle en ole vain yksi vapaapäivää metsästävä laiskimus. Tämä ajatus saa myös niinä huonoina päivinä kohtaamaan potilaan kuten itse haluaisin tulla kohdatuksi. Myös silloin, kun täytyy jäädä ylitöihin, eikä työpäivän aikana ole päässyt yhdellekään tauolle. Vaikka kuinka olisi nälkä, niin se on kuitenkin pientä verrattuna potilaan ahdistukseen, kun on oikeasti hätä! Valitettavasti tunnistan myös omista työkavereista henkilöitä, jotka eivät kunnioita potilaita. Faktahan on, että olemme sairaalassa potilaita varten. Ilman heitä ei ole meille töitä.

  3. Oona Haikonen sanoo:

    Näin lääketieteen opiskelijan näkökulmasta minäkin olen sitä mieltä, ettei (julkisen) terveydenhuollon palveluja käyttävästä henkilöstä tulisi käyttää termiä ”asiakas” vaan ”potilas”. Karrikoidusti asiakas voi vaatia ns. täyden palvelun (päätä särkee, haluaa kokovartalon tt-tutkimuksen) ja asiakaspalvelijan tämä tulisi toteuttaa, koska asiakas pitää pitää tyytyväisenä. Terveydenhuollon ammattilainen teettää tutkimukset oirekuvan mukaan ja jokaiselle tutkimukselle tulee olla selkeä diagnoosiin tähtäävä syy. Potilasta ei näin ollen kuulu miellyttää joka tilanteessa, vaan jokaiselle tutkimukselle ym. pitää olla selkeä indikaatio. Joskus potilaan näkemys voi olla hänelle itselleen jopa haitallinen (esim. turha röntgensäteille altistuminen, jos tutkimus ei ole tarpeellinen diagnoosiin pääsemiseksi). Nykypäivänä kun yksityisiä terveyspalveluja tarjoavat yritykset ovat lisääntyneet, tämä potilaan rooli on hämärtynyt. Loppupeleissä voittoa tavoittelevat yritykset saattavat teettää turhiakin tutkimuksia vain pitääkseen asiakkaan/potilaan tyytyväisenä.

    Tämä oli yleinen mielipiteeni tähän potilas/asiakas keskusteluun, blogitekstin kirjoittajan tapaukseen en ota kantaa, koska en siitä riittävästi tiedä.

  4. Henu sanoo:

    Moi
    Ja kiitos kaikille kommenteista. Mukavaa huomata, että kirjoitukseni on saanut aikaan ajatusten vaihtoa ja myöskin ehkä hieman oman itsensä tutkiskelua. Olen itsekin hoitaja ammatiltani ja olette sekä oikeassa että tavallaan väärässä. Kyllä minun mielestäni potilas on asiakas. Se, että sairas huonovointinen asiakas saa hyvää palvelua ottaen samalla huomioon realiteetit on täysin mahdollista. Vaikkei kaikkia ns. ”täysihoitoja” annettaisikaan mutta asiakas / potilas voisi tuntea olla kohdattu ihmisenä ja, että hänet on kuultu. Joillekin asiakkaille toki pitää asioita perustella enemmän kuin muille, mutta silloin vain asiat perustellaan ja jatketaan matkaa. Oma mielipiteeni on se, että jos asiakas tuntee, että häntä on kuultu ja hänen asiansa on huomioitu tuskin on tulossa huonoa palautetta.

    Halusin lähinnä kirjoittaa kirjoitukseni sen vuoksi, että me kaikki muistaisimme kohdella toisiamme hyvin. Etenkin noin haavoittuvassa tilanteessa.

    • Raili sanoo:

      Vika ei ole sinun eikä minun vaan tiedon kulussa ,joka ei toimi. Hoitajan tulisi säilyttää ammatillisuus ja asiallinen käytös kaikissa tilanteissa. Jos työ takuttaa ja on jatkuvasti kiukkuinen es. potilaille kannattaa vaihtaa toiseen vähemmä stressaavaan hoitoalan paikkaan tai vaihtaa ammattia. Kuulostaa tylyltä , mutta valitettavan totta. oma tyttäreni traumatisoitui päivystyksen tavasta kohdella meitä . Toki tilanteeseen vaikutti muutkin perhettämme koskevat ikävät elämäntapahtumat mm. puolison vakava sairaus ja naapurikiusanteko. Päivystys kirjoitti väärän lausunnon ja teki väärän ilmiannon , valehteli minulle ja aiheuttivat sen , että lapsi yritettiin siepata klo. 2.00 yöllä’ väärin perustein . Lapsi kärsi painajaisista ja voimakkaista pelkotiloista tämän vuoksi ja miehen oireet pahenivat. Nyt murrosiässä tyttö käy terapiassa Päivystykseen emme mene ellei ole ihan pakko. Näin käy monille ,jotka pahoittavat mielensä eivätkä hakeudu sinne edes silloin ,kun olisi aihetta.Kirjoituksesi oli upea muistutus meille hoitajille ja herättää varmaan paljon ajatuksia puoleen ja vastaan.Hoitaja minäkin vuodesta 1982

  5. Raisa Jaako sanoo:

    Hei! Minun on pakko kommentoida tähän,että minä niiiin toivoisin olevani hoitajille+lääkäreille POTILAS,en asiakas… Kaikilla PALVELUaloilla on nykyään harmittavan paljon ns.”väärän alan” valinneita,mutta onneksi myös ”kutsumusammatissaan” olevia;he ylläpitävät uskoamme inhimillisyteen/ihmisyyteen…

  6. Timo Laaksolainen sanoo:

    Terveydenhuollossa on paljon rakenteellisia ongelmia. Ajanvaraus ei toimi kunnolla, ihmisiä ohjataan väärään paikkaan, informaatio ei kulje jne. Sen sijaan että hoitajat osaisivat syyttää oikeita tahoja eli ylempää johtoa ongelmista, turhautuminen puretaan potilaisiin. Hoitajien pitäisi todella miettiä että esim. masennuksesta kärsivä voi ottaa tuomitsemisen todella raskaasti ja valita totaalisen luovuttamisen sen sijaan että yrittäisi selvitä sairaudesta. Aivan liikaa suomalaisilla hoitajilla on tunnetta siitä että paikka on automaattisesti ansaittu ja tehtävä on toimia portinvartijana. Julkinen terveydenhuolto on lopulta niiden asiakkaiden maksamaa ja hoitajien olisi syytä pitää aina mielessä ja heidät on vain välillisesti valtuutettu tehtävään. Tämä ei tarkoita todellakaan että kaikki pyynnöt pitäisi toteuttaa mutta asenteen ei tarvitse olla tiuskiva, mitätöivä ja ylenkatsova mitä se valitettavasti nykyään monesti on.

    • Raili sanoo:

      Juuri tätä minäkin ajattelin . Sosiaali-ja terv. puolella on ollut tiedon kulussa ongelmia niin kauan kuin minä muistan . Ongelma ei ole turhauttava potilas vaan oikean tiedon saanti, jotta osaa hakeutua oikeaan paikkaan oikeaan aikaan .Silti hoitajan tulisi kohdella jokaista potilasta asiallisesti eikä purkaa turhautumistaan heihin . Juuri ,kuten toit esilleOlen myös sitä mieltä , että hoitohenkilökunnan on hyvä välillä ihan oman jaksamisen ja motivaation sekä ammattitaidon kehittämisen vuoksi aiheellista vaihtaa työpaikkaa tai , vaikkapa menemällä naapurikunnan päivystykseen töihin tai osastolle tms. Vaihtoehtoja terv.puolella on , vaikka kuinka paljon.

  7. Mokcba sanoo:

    Tottakai potilas, jos on hoitosuhde ja vaiva todettu. Voihan ihminen soittaa jonkun muun puolesta, vaikka lapsen tai ikäihmisen. Kyllähän järjestelmä on siten viritetty, että ensin katsellaan ja arvaillaan tai voi saada jopa jonkin ns. käsikauppalääkkeen.
    Itse kärsin traumaattisesta aivo ja niskavammasta ja kyllä TK on usein for nothing. Jos on tavattavissa fiksu ja empaattinen lääkäri, voi asia muuttua.
    Se on harmi, että tietämättömyys puetaan usein töykeään pukuun, jota sitten todella näytetään.
    Olin sairaalajaksolla akillesjänneleikkauksen komplisoituessa aika pahasti. Sanoin yhdelle krokotiilille, että minulla on kolmenplussan ärhäkkä Stafylokcocci Aureus, ei onneksi Marsa, ja olen osaeristyksessä ja menen viimeisenä suihkuun ja tila desinfioidaan kuten ohjeet sanoo. Vain pari kirurgisen osaston hoitsua välitti tästä ja kuulin kun kroko nimesi minut ”hankalaksi ikkunapaikaksi`.`
    Ymmärrän aina vaan paremmin, miksi bakteerit viihtyvät sairaalassa.

Kommentointi on suljettu.