Ota minut tälläisenä kuin olen.

Onko pakko aina jaksaa? Ei.

Blogini on painottunut pelkästään Mt-sairauksia pohtiessa ja aijon sitä myös jatkaa koska olen saanut monilta ihmisiltä paljon positiivista palautetta siittä, että uskallan tuoda ja ajaa meidän ”syrjäytyneiden” asiaa.
Olen niin blogini (sairaankaunis) – sivuston, sekaisin24/7 ja ylefolkin-kautta myös puhunut asioista jotka koskettavat varmasti monia ihmisiä.

MUTTA

Olen nyt paljon kohdannut mediassa asiaan jossa puhutaan paljon ihmisen kehonkuvasta. Minkälainen on oikeanlainen? Oletko liian lihava, laiha tai lihaksikas.

Mikään ei ole ikinä kellekkään hyvä, aina on jotain moittimista. Lihavat sättii laihoja, Lihaksikkaat laihoja ja laihat lihavia. Miksi ihmiset tekevät tätä edelleen?

Tietenkin nyt esimerkiksi (instagramin) ynnämuun median luomaa kuvaa ihmisistä on vääristynyttä, mutta senhän jo monet tietävät. Nuoret ja aikuiset ottavat mallia julkkiksista jotka pyörittävät mediaa somessa. On tätä ja sitä laihdutus,lihas yms ”kuntokuureja”

”Tee näin niin saat pyöreän pyllyn”

”Osallistu ja saat näkyviä tuloksia 6viikossa”

Mutta tekeekö se ihmisen oikeasti onnelliseksi?
Ymmärrän ja olen samaa mieltä siittä, että terveellinen ruokavalio ja liikunta auttaa ihmistä ja yleistä hyvinvointia.
Mutta mitä sen pinnan sisällä oikeasti on?

20170428_115148
Nämä kuvat on aikuisiällä otettuja ja olin tuolloin omasta mielestä lihava.

 

Olen nyt viimeaikoina alkanut miettimään omaa kehonkuvaani. (Kesää tekee tuloaan) ja se saa monille kovat paineet aikaseksi.

Kyllä myös minulle.

Vaikka olen nyt sairas ja sairaudestani huolimatta minullakin on omat paineeni.
”Pitäisi saada tätä mahaa pienemmäksi, syödä vähemmän ja pitäisi myös liikkua.”

Masentuneelle ja ahdistuneelle ihmiselle se oikeen lisää ja kasvattaa sitä valmiiksi olevaa pahaaoloa. Mutta nyt tullaan siihen kun EI VAAN PYSTY JA KYKENE! oikeasti!

Monet masentuneet tai masennuksesta parantuneet tietävät sen, että ruumiin kehonkuvan muuttuminen ei ole aina itsestä kiinni. Sana masennus luo jo kuvan ihmisille jotka eivät ymmärrä mitä se sairaus sisältää.

”Se on lihonnut kun ei se vaan jaksa tehä mitään” = masennus. Näin monet ajattelevat.

Masennus ei vaan ole sitä että ihminen ei jaksaisi. On lääkitykset jotka nostattavat painoa, jotkut syövät pahaan oloonsa koska siittä saattaa saada edes hetkeksi hyvänolon. Olen itsekkin saanut ohjeeksi, että tee tai syö jotain mistä saat edes hetkeksi hyvän olon ja niin olen myös tehnyt. Se on masentuneelle ihmiselle jo iso harppaus voinnin parantumiseen. Se että saat sen 5min ajan edes hyvän olon itsellesi.

20170428_115254
Kuva: instagram

Itsellä on nyt vuoden aikana paino noussut +30kg.

Screenshot_20170428-115113
Vääristynyt kehonkuva edelleen ja tämä kuva on otettu 24.4.2017. +30kg isompana.

Hep! Ei en ole syönyt pizzaa tai mättöä joka päivä, empä juuri ollenkaan tämän aikana. Minulle sen on tuonut lääkkeet ja myös liikkumattomuus. Olen paljon kuullut ulkopuolisilta ja myös perheenjäseniltä (no oleppas sinä lihonnut) PUTUM! Ahdistus ja masennus tervetuloa taas hetkeksi pahempana. Kiitos oi kiitos tästä huomautuksesta piristi kummasti taas tätä mieltä.

Masennusta ja kehonkuvan vääristymistä minulla on ollut koko elämäni. Mutta nyt viimeisen vuoden aikana masennus on ollut vaikea, erittäin vaikea. Taistelen päivittäin tämän sairauden aiheuttamista ”äänistä”
(Läski,laiska,paska,saamaton,ruma,huono ihminen). Mutta tiedostan että ne on osa tätä sairautta. Kyllä ne on SAIRAUDEN aiheuttamia ajatuksia.

”Wooot eikö sillä ole vain huono itseluottamus?” Ei.

Mutta se mitä haluan nyt taas kerran ihmisille painottaa on se, että älkää menkö moittimaan tai haukkumaan toista sairauden tai sen ulkokuoren perusteella. Kukaan muu ihminen ei tiedä toisesta mitään. Vain me itse tunnemme ajatuksemme ja kehomme parhaiten.

Kiitos tämän #vaakakapina – kamppanijan rohkeudesta tuoda kaikkien ihmisten oikeutta olla keitä haluamme. Ja voin niin myös samaistua Saara sarvaksen tarinoihin. Kiitos että olette tätä asiaa ajaneet ja teette hyvää työtä.

20170428_115342
Kuva: instagram

Elämääni voi myös seurata:

Snäpchat: tagpu
Instagram: tagpu

Terveisin: Tanja. 🙂

2 kommenttia

  1. Anu sanoo:

    Hyviä ajatuksia. Tiedän tunteesi ja tunnen kamppailusi. Viimeiset reilu 15 vuotta itsekin sairastanut masennusta (joka on jo kroonistunut), syömishäiriötaustaa myös, anoreksiasta bed:iin. Minullakin aikoinaan mielialalääkitys lisäsi ruokahalua ja nesteen kertymistä kehoon (lääkkeet ei itsessään nosta painoa, mutta ruokahalua ne voi kasvattaa hurjasti, ts. koskaan ei ole kylläinen). Tuli 15kg parissa kuukaudessa lisää. Syömisen kanssa aloin kipuilla jossain vaiheessa nuorempana ja sitten mentiinkin jo alipainon puolelle. Tuntuu että ei sitä ikinä kelvannut, ei itselleen eikä muille. Kun olin vähän pyöreämpi, sain kuulla läheisiltä että oletpa lihonut. Laihempana sain kuulla päinvastaista päivittelyä. Vasta nyt, kun ikävuosia on mittarissa 30+, olen viimein saavuttanut sen ”ihan sama, minä olen tämmöinen ja sillä hyvä”-mentaliteetin. Naureskelen jos joku kommentoi jotain minun ulkonäköön liittyvää. Olen tyytyväinen että itsetunto tai sisäinen rauha on löytynyt, koska on helpompaa nykyään, kuun nuorempana, kun jokainen negatiivissävytteinen sana upposi kuin puukko. En voi sanoa muuta, kuin että aika auttaa ja ikä tuo itsevarmuutta. Edelleen koen olevani sairas mieleltäni. Mutta se ei määritä minua, minulle itselleni. Olen hyvä. Me kaikki olemme.

  2. Viivi sanoo:

    Kiitos näistä suorista ja niin totta olevista sanoista! Toivottavasti mahdollisimman moni ihminen lukisi tämän postauksen ja oivaltaisi asioita sen jälkeen. Media, erityisesti some, luo tällä hetkellä pääosin aivan epärealistisia ihanteita ihmiskropasta, surullista! Itsekin moninaisten sh-oireiden ja masennuksen kanssa taistelleena olen hyvin herkkä ihmisten kommenteille ja ulkomuodon arvostelulle. Tsemppiä sulle todella paljon <3

Kommentointi on suljettu.