On tämä kirjoittaminen tännekkin vähän jäänyt, kun tämä kesä on varmasti ollut Elämäni yksi vauhdikkkaimista. En ikinä keväällä olisi uskonut miten Upean kesän voin vielä saada perheen kanssa. Olin jo välillä selkeästi valmis luovuttamaan!
Näin jälkikäteen ajatuskin tuntuu tyhmälle, mutta silloin voimat olivat poissa.
Nopeasti ne kyllä henkisellä puolella palutuivat ja huomaan että nykyisin teen asiat heti enkä suunnittele että jos vetkuuttaisin huomiseen.
Nautin myös sellaisista tylsemmistäkin arjen asioista kuten kotitöistä.. Kuullostaa varmasti kummalliselta, mutta kun olin tätä kaikkea meneettämässä jo niin tätä osaa taas arvostaa Eri tavalla!
Eilen vietimme Tykkimäki päivän. Upea päivä ja Tärkein oli että saimme olla siellä Perheenä, minäkin mukana! Esikoisemme oli kotona kyllä osaa eläimistä hoitamassa, kun meidän vanhin koiramme Topi-mopsi sairastaa vaikeahoitoista epilepsiaa ja on nyt alkanut kohtaustaa entistä enemmän… Tiedän , jotta Hänkin Elää jatkoajalla…. Eli mikäli tiedät että jossain pieni koira etsii Rakastavaa loppuelämän kotia niin eikun viestiä osoitteen www.facebook.com/katjajaopaskoira kautta minulle! Paikka avoinna siis pienelle karvakuonolle! Ja pääsee maalle ja nukkumaan meidän 13v pojan viereen yöksi aina 🙂
Topin voinnin heikkeneminen on toki ollut ikävä asia, mutta senkin on ottanut tässä jo selkeästi realiteettina, eli huomaan olevani Henkisesti nyt vahvoilla. Fyysinen palautuminen on kyllä sitten vielä aika paljon jäljessä, mutta hyvin tulee perässä kumminkin :9 varmasti se että minulla on ollut Erittäin Hyvä fyysinen kunto kun tähän kaikkeeen lähdettiin on ollut se voimavara että tästä on selvitty eteenpäin ja uusia seikkailuja koen joka päivä!
Minä en koe että vammaisuuteni tarvitsee estää minua Elämästä enään todellakaan, itsehän minä ne muurit rakennan ympärilleni ja teen asioista hankalia!
Positiivisuus se minun perus luonteenominaisuus on siis se vallitseva tällä hetkellä edelleen kumminkin!!