Hellepäivien jälkeistä huomenta kaikille! On ollut hieman tukalat oltavat näin lämpöisinä päivinä, kun asunnolla ei vaihdu ilma mihinkään suuntaan ja työpaikalla on ilmastointi rikki. Itse tulen aika huonovointiseksi poikkeuksetta hellepäivinä, olen uupunut, pahoinvoiva ja väsynyt. Verensokerit tuntuvat huitelevan taivaissa ja yölläkään ei kuumuudessa saa nukuttua kunnolla. Pääsin sen verran kuitenkin tässä parin viikon sisään selville …
Avainsana: deemäinen tyyppi
Hyvää yötä ja huomenta
Voivatko silmät tippua päästä väsymyksen takia? Ihan älyttömäksi on mennyt tämä nukkumisen määrä. Toki elämässäni on muita häiriötekijöitä (kuten jääkiekko, köh) tällä hetkellä, jotka viivyttävät nukkumaan menemistäni. Katson pelit tunnollisesti ja kun pelaamiset on ohi, suljen saman tien television. Aamulla herätessäni on olo, etten olisi nukkunut edellisenä yönä tuntiakaan. Töistä päästyäni nukahdan istualtani keittiön tuolille, …
On tervettä viihtyä myös itsensä kanssa
Viikot ovat taas vierähtäneet ja alavireisyys terveyden suhteen jatkuu. Vaikka vietinkin todella mukavan vapun entisten opiskelukavereideni kanssa, olen ollut aika paljon yksin (tarkoituksella) viime päivät. En ole oikein päässyt irtaantumaan kunnolla töiden takia ja odotankin todella, todella paljon kesälomaani sekä töiden loppumista. Olen aikaisemminkin kirjoittanut yksinäisyydestä sekä sairastamisesta yhdistettynä. Olen taas miettinyt aihetta paljonkin. Vaikka …
Ylös ja alas, verensokerin viilailua puolin ja toisin
Kun pää on jumissa, koko kroppa kärsii siitä. Näin ajattelen tämän hetkistä tilannettani. Olen totaalisen kyrpiintynyt ja väsynyt (jälleen kerran) diabetekseeni. Minulla on ollut ongelmana jo muutaman vuoden korkeat aamuverensokerit sekä liian matalat verensokeriarvot keskellä päivää. Lääkitystäni on viilattu, ruokavaliot ja harrastukset tsekattu, elämäntilanne katsastettu eikä kukaan oikein ole osannut auttaa minua asiassani. Insuliiniannosten viilaaminen …
Jokainen sairaus on yksilöllinen
Myöhäiset terveiset kaikille Viron maasta! Viikonloppuna käväisin Pärnussa sekä Tallinnassa nautiskelemassa etenevästä keväästä. Olen totaalisen poikki vieläkin viikonlopun riennoista. Reissaamisen jälkeen olo on aivan poikki parikin päivää. Mieltä ei kevennä yhtään tuo sadekeli tuolla pihalla.. Olen pohdiskellut paljon viimeaikoina selviytymistä kroonisen sairauden kanssa. Olen keskustellut …
Kävelevä aikapommi(?) – suurentunut sydäninfarktin riski
Kävin viime viikolla diabeteshoitajallani ensikäynnillä läheisellä terveysasemallani. Koska olen syksyllä vasta muuttanut uudelle paikkakunnalle, haluttiin varmuuden vuoksi tsekata, onko kaikki kunnossa diabeteksen suhteen. Kävin tammikuussa verikokeissa (nk. vuosikokeet, jossa tsekataan läpi kaikki mahdollinen) ja muuten kaikki oli ok – mitä nyt kolesteroliarvoni oli todella lievästi koholla. Juttelimme hoitajan kanssa asiasta ja kerroin samalla huoleni sydän- …
Kun itsensä hoitaminen väsyttää liikaa..
Väsyttää. Torkuttaa. Silmät lupsuvat, tulee ärtynyt olo. Päässä pyörii paljon pohdintoja, välillä taas ei sitäkään. Miksi hoitoväsymys iskee aina silloin, kun pitäisi olla tosi skarppina? Olen huomannut, että muutaman viikon ajan olen ollut tosi kyllästynyt ja äärimmäisen väsynyt omaan elämääni. Nythän on jo niin kauniit kevätkelit, että eihän mielialan pitäisi olla tällainen! Töistä päästyäni jaksan …
Sananen kaikkien yksinäisten (sairastavien) ihmisten puolesta <3
Pohdin monta päivää jo etukäteen, kehtaanko näin ystävänpäivän alla puhua yksinäisyydestä ja ihmissuhteiden merkityksestä. Onhan se ystävänpäivä kuitenkin varmaan monelle vaaleanpunainen, ihana ja henkilökohtainen päivä. Mutta, kaikille se kuitenkaan ei sitä ole. Kuten muutkin kaupalliset juhlat (anteeksi ruma ilmaisuni), joillekin ihmisille se valtava ahdistus ja vittuuntuminen alkaa jo kauan ennen juhlapyhiä. Olen usein pohtinut ennaltaehkäiseviä …
Pikku-T esittelee ison D:n
Sain kunnian tulla bloggaamaan sairaankaunis.fi-sivustolle elämästäni diabetes mellituksen kourissa. Jotta tekstit eivät olisi yksipuoleisia, pyrin kertomaan myös hieman muustakin elämästäni ja tällä tekstillä avaan virallisesti blogini! Jiihaa. Vuonna 2001, kauan aikaa sitten siis, olin luokkakaverini syntymäpäivillä. Perinteisesti tarjolla oli valtavasti herkkuja, paljon leikkiä sekä lahjojen jakoa. Kun vanhempani hakivat minut kotiin juhlista, muistan yöllä …