Äitienpäivä herättää mulle erityisesti nyt paljon tunteita..

Mun ensimmäinen ”äitienpäivä” olenhan mä mun kissavauvan äiti. Toivon että voisin olla muutaman vuoden sisään vähemmän karvaisen lapsen äiti 🙂 saa nähdä miten siinä sitten käy. Sisäinen pelko on se voiko oikeaa lasta saadakaan. Ainakin se olisi todella hankalaa.

Pelkoa aiheuttaa mahdollinen endometrioosi, lääkäriin en ole vielä aikaa voinut varata. Toinen pelon aihe on mahdolliset sijoiltaanmenot ja kudoksen kestävyys sellaiseen.. Hyvä kysymys.. Ja olisinko edes parin vuoden päästä kykenevä hoitamaan lasta? Kunto kun lähes säännöllisesti huononee.

Eikä nämä ole edes ainoat ongelmat.

Mun oma äiti on ollut aivan paras äiti ikinä! Vuosia minun ja muiden muksujen takia taistellut, milloin kouluongelmien ihmissuhteiden tai sairastelun takia. Vielä jokin aika sitten meidän keskinäiset hetket käytiin sairaalassa ja parhaiten muistan sen yön kun mun munuaisen ensimmäiset kivuliaat matkat käytiin. Makasin liikkuvasta munuaisesta johtuvan kivun vuoksi alkuillasta omassa sängyssä itkien kunnes äiti lopulta pakotti lähtemään päivystykseen. Sitten me maattiin yö yhdessä osastolla jotta sain tilanteen helpottumaan.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1669

Äitiyslakialoite. Niin tärkeä asia! Kaikki tänään ylistää äitejään, kuten täälläkin huomaa. Mutta mites kun lapsella voisi olla kaksi täydellisen ihanaa äitiä? Silloin lapsen elämän ensimmäiset vuodet onkin niin että ensin lapsella on lain näkökulmasta vain yksi vanhempi, vain yksi äiti. Vailla lapsen elämässä niitä on kaksi. Vanhempien ensimmäiset vuodet kuluu taisteluun siitä että lapsella voisi olla kaksi äitiä. Äidit käyttävät tuhansia euroja todistaakseen sen.

Allekirjoittaessanne tämän, te voitte estää sen. Te mahdollistaisitte sen ettei vanhemmat joudu kalliiseen ja nöyryyttävään adoptioprosessiin jossa toisen vanhemmista pitäisi adoptoida toisen lapsi. Te mahdollistaisitte sen että lapsella olisi koko elämänsä kaksi vanhempaa. Tämä mahdollistaisi sen että lapsen vanhemmuus voitaisiin tunnustaa jo neuvolassa. Lapsella olisi koko elämänsä turvallinen kahden vanhemman koti.

Jokaisella lapsella on oikeus kahteen vanhempaan, oli ne sitten kaksi äitiä, kaksi isää tai isä ja äiti. Onko sillä oikeasti merkitystä miksi sitä kutsutaan? Äiti, isi, mami ja mamma, faija ja äiskä tai vaikka vaan porukat?