Elokuun puolessavälissä vietin taas viikon Oulussa kuntoutusjaksolla. Viikon anneista paras oli hyvä seura ja vertaistuki. Toiseksi paras oli liikuntakipinän herääminen. Nyt kun meillä ei ole enää yhtään koiraa, olisi kovin helppo jäädä tuohon sohvannurkkaan lukemaan ja puikkoja heiluttamaan. Niinpä tarkistimme hieman tavoitteitani ja sinne lisättiin liikuntatavoite. Minimitasona tunti zumbaa ja tunti bailatinoa per viikko, lisäliikunnasta tulee plussaa. Tein jopa muutaman investoinnin, että saisin intoa lähteä lenkkipolulle.
Vielä en ole lenkkareita ja kävelysauvoja testannut, sillä liikunta kuntoutuksen jälkeen on ollut hyötyliikuntaa eli puutarhatöitä ja sienestystä, ja sitten sisäliikuntaa jossa on jalassa ollut tanssilenkkarit! Liikuntakorttiin on kyllä tullut jo ihan kiitettävästi merkintöjä, ensimmäinen viikko kuntoutuksen ajalta jossa liikuttiin päivittäin useitakin kertoja.
Saalistakin on tullut:
Noita kanttarelleja nyt riittää ja metsässä on ihana kulkea.
Niinpä minä kuljin kohti syksyä iloisena ja täynnä hyviä päätöksiä. Mutta yksi heppu lymyili nurkan takana nauraen partaansa: Siinähän aherrat. Raahaa vaan risuja, leikkaa ruusuja ja kitke rikkaruohoja. Kannattaa rämpiä metsässä tuntitolkulla sieniä etsimässä. Töissäkin on hyvä olla ahkera ja käyttää osa-aikainen työaikansa mahdollisimman tehokkaasti. Ja puolikkaan työviikon lopuksi on kiva siivota talo puhtoiseksi, niin on sitten mukava aloittaa vapaat.
Toissa yönä Herra Fibro jo näyttäytyi. Muistutteli, että jotain on puuhasteltu. No, piha siistiytyi kovasti kun mieheni kanssa puuhasteltiin. Tuli tehtyä aika paljon enemmän mitä alun perin suunnittelin. Tokihan se yöllä tuntui jäsenissä. Mutta viime yönä tuli sitten täyslaidallinen. Särky sai minut itkemään ja kieriskelemään tuskasta. Ei ollut sellaista paikkaa jota ei olisi kivistänyt. Lakanat polttelivat ja peitto suorastaan lytisti minut alleen. Aamu on ollut sen mukainen. Pelkkä sängystä nouseminen oli ponnistus. Onneksi ei tarvinnut töihin lähteä. Välillä – kuten juuri nyt – tuntuu, että en selviä edes puolikkaasta työajasta. Syksy olisi ihanaa, aktiivista aikaa ilman tätä fibroukkoa, joka aktivoituu milloin mistäkin: liikunnasta, liikkumattomuudesta, säiden vaihtelusta.
Viisas lääkäri sanoi: fibromyalgiaan auttaa liikunta. Toinen: vesiliikunta on hyväksi fibromyalgiassa, kannattaa harrastaa sitä. Kolmas: kannattaa ehdottomasti käydä kuntosalilla, lihakset vahvistuvat ja nivelet pääsevät helpommalla. Ja neljäs: kirjoitanpa sinulle lähetteen fysikaaliseen hoitoon, olet ihan jumissa. Kaikki he haluavat auttaa ja tarkoittavat hyvää. Liikunta on hyväksi, mutta on samalla kuin nuoralla tasapainoilemista. On löydettävä se raja, minkä yli ei voi mennä tai kivut lisääntyvät. On löydettävä laji, mikä ei lisää kipuja. Minulle se ei ole vesiliikunta. Uimahallien kosteus lisää särkyjä ja enkä kestä sitä hälinää ääniyliherkkyyden vuoksi. Lihakset varmaan vahvistuisivat kuntosalilla mutta nivelet suuttuvat siitä niin, että seuraavat päivät ovat pelkkää särkyä (kokeiltu on). Fysikaalisessa hoidossa en voi käydä ollenkaan, en kestä hierontaa enkä mitään muutakaan hoitoa. OMT-fysioterapia on ainoa, mistä olen saanut apua, siellä voin käydä muutaman kerran peräkkäin silloin tällöin.
Sängystä on noustu, aamupala syöty. Seuraava ponnistus on yrittää suihkuun, lämmin vesi herättelee kipeät lihakset ja nivelet lempeästi. Sitten varmaan sohvalle kirjan kanssa. Illalla aion mennä zumbaan, sattui tai ei. Tanssiliikunta on se keino, mikä minulle sopii. Se lisää liikkuvuutta ja antaa hyvä fiiliksen, eikä mikään paikka tule kipeäksi. Ja aion kyllä ne uudet lenkkarit ja sauvatkin ottaa käyttöön heti kun saan potkittua fibroherran kumoon. Periksi ei anneta, eihän?!?
Mukavaa ja mahdolisimman kivutonta päivää sinullekin!
Oletko kokeillut LPG-hoitoa? Se on fysioterapeutin antamaan hoitoa, josta saa kela korvauksen fysioterapia lähetteellä. Koitappa googlettaa LPG-hoito. Oon itse fysioterapeutti ja tuo LPG-hoito on sopinut monille mm. Fibromyalgiaa sairastavalle, joille ei sovi hieronta, ei vesi, ei lämpö jne…:)
Googlailin, kiitos vinkistä!