Hellurei ja hohhoijjaa, täällä on tajuttoman kuuma. En valita, harvemmin mulla turhan kuuma on! 😃
Juhannus on takana ja nopeasti se menikin, pakko myöntää ettei juhannus oikeastaan edes tuntunut juhannukselta vaikka todella mukava viikonloppu olikin! Vietin siis juhannukseni ystäväni Sannin kanssa, teimme kaikenlaista, ajalimme ympäri kotiseutuani, leivoimme, teimme ruokaa, oltiin vaan ja juteltiin ihan kaikesta. Taas kerran haluan hehkuttaa sitä, kuinka ihanaa on omistaa tuollainen kaveri kuin sanni on! Muutomia muitakin ystäviä minulla on jotka ovat kultaakin kalliimpia ja joille voi kertoa kaiken. On mahtavaa olla oma itsensä ja tuntea olonsa stressittömäksi ja vähemmän ahdistuneeksi. En voi väittää olleeni koko viikonloppua täysin vapaa ahdistuksesta, mutta voin kyllä sen sanoa, että tämä juhannus ja viikonloppu minulla oli paras aikoihin! Ne hetket joilloin muistin ahdistuksen tai muita sairaita asioita johtuivat vain ja ainoastaan yleisestä henkisestä väsymyksestä joka ei tuosta vain katoa, mutta se oli kuitenkin pientä pahaa siihen nähden mitä kaikkea hyvää viikonloppu taas toi tullessaan. Nyt on taas hieman pirteämpi ja motivoituneempi olo, vaikka tulee vaikeita hetkiä ja ajatukset usein kiertävät kehää, niin saan kyllä aina uutta voimaa tällaisista! Juhannus meni siis kaikin puolin todella nopeasti, enkä suoraansanoen jaksa nyt kirjoitella sen enempää tai avata mitää erityisiä tunteita, koska viikonloppu oli todella ihana ja sain siitä taas voimaa jatkaa! Tajusin myös miten paljon olen jo edistynyt, vaikka joskus tuntuu kuin mikään ei olisi mennyt eteenpäin. Ensimmäisestä kerrasta kuin Sannin kanssa näimme on reilu kaksi kuukautta ja ero oli kyllä huomattava kun kuvia siitä päivästä katsoimme.😃Mainittakoon vielä, että Sanni antoi minulle luvan mainita hänen nimensä ja julkaista kuvia joissa hän näkyy, kaavailimme jo yhteistä tekstiäkin joka olisi minusta superkiva toteuttaa kun onhan meillä tässä samoja asioita tapahtunut. Itseasiassa olen jo sen suunnitellutkin valmiiksi, toteutus vain on vähän kesken.😂
Nyt ajattelin tiivistää vielä juhannuksen kuviin, kun vähän laiskasti jaksoin selittää mitä mun juhannukseen kuului. Kuvathan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.😃







Siinä joitain kuvia mun juhannukselta, ajattelinkin viimeviikolla, että ensi kirjoituksen on pakko olla vähän kevyempi, ett ette kaikki ajattele mun olevan ihan synkkä ihminen. Toki kaikillahan meillä on elämässä synkkiä asioita ja niitä on tärkeä saada purettua poiskin, mutta nyt tälläistä vähän kevyempää väliin. Mulla on oikeasti varmaan ainakin sata aihetta joista haluisin kirjoittaa, katotaan nyt jos saisin oikein jotain aikaseksi, tosin en halua ottaa stressiä. Stressin kanssa mistään ei tule mitään.
Kevyttä ja toiveikasta mieltä tähän iltaan kaikille sairaan upeille siellä ruudun toisella puolella!❤
Voi kuinka ihanalta ja rennolta teidän Juhannus kuulosti 🙂 Tuollaiset pienet piristysruiskeet arjen keskelle luovat kyllä positiivisuutta ja antavat voimia jaksaa eteen päin. Ihanaa et sulla on tukena ystävä, jonka kanssa voit jakaa niitä vaikeampiakin asioita ja hän varmasti on samalla ”aaltopituudella”. Se on ehkä kurjinta ja raskainta, kun yrittää jollekin selittää vaikka miltä masennus tuntuu ja tajuaa ettei toinen vaan ymmärrä (been there done that).
Kiva et kirjottelet täällä. Iloisia kesäpäiviä sulle!
Meidän juhannus oli kyllä aika rento No niim tuovat! On todellakin ihanaa kun on tuollainen kaveri! Niinpä, ei sitä voi kukaan muu ymmärtää kuin saman kokenut. Kiitos paljon ja samoin sinulle Viivi!❤
Voisitko tehdä sellaisen päiväni kuvina postauksen? 🙂
Joo, voisin kyllä! Teenkin heti tässä lähipäivinä 🙂