Kirjoittajalta Tanja

Täydellistä elämää elävä -89 syntynyt nuori nainen. Sairastan Vaikeaa-masennusta, pakko-oirehäiriötä ja vaikeaa-ahdistuneisuutta. Olen elänyt lasisen lapsuuden. blogissani kerron sairauksistani,elämästäni ja muista elämän asioista. Toivottavasti saat kirjoituksistani vertaistukea ja ajatuksia elämääsi. Tervetuloa siis KAIKILLE seuraamaan blogiani! :)

Kiitos että olet siinä.

En etsinyt rakkautta,mutta sitten sinä tulit elämääni. 18.11.2011 silloin näimme ensimmäisen kerran. Tulit hakemaan minua vanhalla mersulla ja mentiin istumaan parille.   Siittä se ajatus sitten lähti. Alkuun en osannut luottaa. Päänsisäiset ajatukset yritti valloittaa ajatuksiani. ”Miten noin mahtava mies, niin uljas ja niin tunteellinen ihminen voisi haluta tälläisen heikon tytön?”   Mutta sinä jaksoit …

Lue lisää

Toivoton(ko) tapaus.

Heippa taas kaikille! 🙂 Maanantaina aloitin päiväsairaala hoitojakson, mutta tänään hoitoneuvottelussa päädyttiin että mun olis hyvä mennä taas osasto-jaksolle. 🙁 Miksi siis päädyttiin tähän? Ahdistus on ollu reilun viikon todella pahana. Olen saanut todella pahoja paniikkikohtauksia vaikka mulla on nyt todella voimakkaat lääkitykset. Silti ne ei auta. Tulee olo että mikä siihen sit auttaa? Pitäisikö …

Lue lisää

Se itsemurha tuntui pahemmalta kuin kuolema.

  18.4.2015 herään aamulla klo:9.02 ja katsoin puhelinta. 17 puhelua oli tullut yön aikana, tiesin jo mitä ne puhelut olisivat sisältäneet. Soitin heti sen puhelun, ”Tanja istu alas mulla on sulle ikäviä uutisia, hän oli yöllä hirttänyt itsensä”.   ”Onko se kuollu??”   ”Ei, mutta taistelee nyt teholla hengestään”   Muuta en siitä puhelusta muista. …

Lue lisää

Kun mieli pimenee hetkeksi.

Tässä illalla kirjottelin vielä tästä päivästä, joten halusin sen jakaa teille.   ” Tänään on väsyttänyt, ahdistanut ja masentanut. Mietin mielessäni: Olenko menossa takaisin sinne synkkyyteen? Vai onko vain tätä väsymystä? Mutta ei, en halua enään sinne pohjalle, sillä en tiedä kestäisinkö sitä enään. Onneksi parempia päiviä on ollut enemmän, mutta silti mietin, onko ne …

Lue lisää

Terveisiä pohjosesta!

Heippa kaikille!   Pieni blogi hiljasuus on nyt ollut. Ollaan poitsun kanssa täällä minun kotisuomessa lapissa. 2 viikkoa olis tarkoitus täällä viettää aikaa. 🙂   täällä on näkyny monena iltana ihania revontulia.     Mutta mitäs mulle kuuluu nyt? Edelleen olo on aika voimaton vaikka mieli onkin jo paljon parempi. Täällä tietyt asiat muistuttavat äidistä …

Lue lisää

Olenko vain pelkkä diagnoosi?

Heippa taas kaikille teille sinne ruudun taakse! <3. Pääsiäinen meni nopeaa, olin ihan ihmeissäni miten aika on mennyt näin nopeaa. Vuosi elämästäni on oikeastaan mennyt jossakin usvassa kävellessä. Yhtäkkiä viikonloppuna tajusin, että onko nyt kevät! Mutta hyvähän se on havahtua jossakin vaiheessa mitä ympärillä tapahtuu. 🙂     Mutta asiaan.   Jos tiedät tai näet …

Lue lisää

Hymyn taakse voi piiloutua paljon synkkyyttä.

kuva: instagram   Heippa taas kaikille! Viikko taas kulunut viimeisestä postauksesta. Olen pyrkinyt, että kerran viikkoon saisin kirjoitettua blogiini jotakin itseä vaivaavasta asiasta.   Olen ollut nyt pidemmällä kotilomalla osastolta TO-TI. Eli Tiistaina takaisin osastolle ja uskon, että perjantaina loppuu minun hoito siellä ja jatkuu sitten taas päiväsairaalassa.   Mitä olen mieltä ollut osasto-hoidosta?   …

Lue lisää

Onko masentunut äiti huono äiti?

Tai onko masentunut isä huono isä?   Kuva: yle.fi   Tämä on varmasti asia mikä herättää puheen aihetta puolin ja toisin. Joko itse lapsena kokeneena tai itse masentuneena vanhempana.   Itselle tämä on erittäin arka aihe ja olen monta päivää miettinyt tämän aiheen kirjoittamista. Aiheen otsikko on vain pyörinyt päässä. ”Olenko minä huono äiti lapselleni …

Lue lisää

Kun sydämmeni korjattiin. Oikeasti.

Muistan sen päivän kun sain ensimmäisen rytmihäiriö kohtauksen. Olin 6-vuotias ja katsottiin illalla perheen kanssa Bätmän-elokuvaa. Elokuvassa tuli tällainen säikähtävä kohtaus jossa lepakot lähti lentoon. Tunsin, että nyt tuntuu oudolta ja menin äidin syliin istumaan ja laitoin hänen käden rinnalleni. Sydän hakkasi ihan älyttömän kovaa, eikä kukaan meistä tiennyt miksi se ei rauhottunut. Soitto päivystykseen …

Lue lisää

Eilisen päivän kirjoituksia.

Heippa kaikille! Eilen osastolla oli ”luova ryhmä” niminen terapia muoto ja minähän (yllättäen) päädyin kirjoittamaan. Tässä se nyt tulee: ” Mihin olen menossa ja miksi? Tätä kysymystä kysyn itseltäni päivittäin. Se mihin olen menossa,sitä en tiedä. Tuskin kukaan tietää, mutta hetki hetkeltä toivon sen menevän parempaan. Sieltä pimeästä ja synkästä kaivon pohjasta olen päässyt hieman …

Lue lisää