Mun mielestä koko sairasloma on ihan huono termi. Jos on sairas, ei lomaile, vaan toipuu ja palautuu. Tulee ihan väärä mielikuva kun työkaveri sairaslomailee, voi tulla kademieli – siellä se nyt puuhailee kaikkea kivaa ja harrastaa, me muut täällä töissä hikoillaan ja hammastapurren tehdään sen toisenkin työt! Ja sitten kyräillään ja ollaan pahoilla mielin ja puhutaan selän takana. Sitten kun se toinen tulee sairaslomaltaan takaisin töihin niin ei olekaan kiva fiilis vaan kurja, kun huomaa että muut on katkeria sun pikku ’lomastasi’. Saattaa olla takanapäin supsuttelua ja esimiehelle valittamista. Ja nämä tietenkin lisäävät sairastuneen taakkaa. On ihan tarpeeksi raskasta että sairastaa jotain vaikka kroonista sairautta, jonka takia joutuu välillä hakemaan sairaslomaa, ilman että joutuu vielä puolustelemaan omaa asemaansa ja omaa vointiaan.
Pelkkä krooninen sairauskin on hyvin raskas asia minkä kanssa elää. Vointi voi vaihdella paljonkin, välillä ei edes huomaa että on jokin sairaus, ja joskus taas on ihan sängynpohjalla potemassa. Ja yleensä mielenkin vetää matalaksi se että tulee huonompi kausi, eikä vaikka kykenekään töihin, tai mihinkään muuhunkaan. Harvapa nauttisi siitä että pitää sairastaa, vointi on niin huono ettei voi jatkaa normaalia elämäänsä. En tunne kyllä ketään kuka jotenkin ilomielin jäisi sairaslomalle ja nauttisi siitä!
Valitettavan usein työpaikoilla ei ymmärretä eikä tueta sairastuneita, vaan on mielen pahoittamista ja syyllistämistä. Tuollainen on kurjaa, sillä se ei ainakaan paranna sairaan oloa, vaan huonontaa sitä ja jaksamista. Joka sitten taas altistaa kaikenlaisille vaivoille ja voi lisätä sairaslomien tarvetta – ja kierre on valmis. Olisikin hienoa että työpaikoilla olisi avoin mieliala ja löytyisi ymmärrystä jos joku sairastaa tai tulee toistuvia sairaslomia jonkun perussairauden takia. Kukaan ei valitse sairauttaan!! Se olisi hyvä muistaa. Ja voisi kuvitella itselleen, millaista olisi kun joka ikinen päivä joku sairaus olisi läsnä, siitä ei ikinä pääsisi eroon. Millaista se olisi, ja miten haluaisit itseäsi kohdeltavan!?
Tämä skenaario ei onneksi päde mun työpaikalla. Mulla on todella ymmärtäväiset ja tukevat työkaverit ja esimiehet. Tajuan että se on harvinaista herkkua ja olen tosi onnekas että näin on. Olen ollut osatyökyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 2005 lähtien, ja yhäkin elättelen toivoa, että voisin joku kaunis päivä palata tekemään täyttä työviikkoa! Se ei vaikuta kovin todennäköiseltä, mutta ainahan saa haaveilla 😀 (ja olisihan ihan mieletöntä saada täyttä palkkaa!! tulisi varmaan ihan rikas olo 😀 )
Olet aivan asian ytimessä! 🙂 Itse olen myös miettinyt tuotakin, kun asun yksin ja jos on saikkua niin tottakai minun pitää itse hoitaa esimerkiksi kauppakäynnit, olinpa kipeä tai en. Joskus aikoinaan olen saanut siitä hämmennystä, miksi olen kipeänä kaupassa ja ihan kun naamansa näyttäminen ulkosalla ei olisi missään muotoa sallittua sairasloman aikana. Ikävä kyllä kauppa-asioiminen voi olla juuri se ikävä välttämättömyys, jonka joudun sairasloman aikana tekemään jos ei ole apukäsiä saatavilla..
Toi on ihan totta Tepa! Jäi multa pois kirjoituksessa mutta hyvä kun lisäsit! Olen tuota samaa miettinyt paljon, ja jos on sairaslomalla mielenterveyssyiden takia, niin on jopa lähes pakollista käyskennellä ulkona, koska se tekee hyvää keholle ja mielelle. Ja munkin on ulkoilutettava koirat oli olo mikä hyvänsä. Onhan toki iso ero että jaksaako kävellä korttelin ympäri hitaasti vai olla täyttä työpäivää töissä. Mutta sitä eivät kaikki aina ymmärrä.
Moikka!
Tulinpas vastavierailulle tänne blogiin!
Totta turiset. Mulle on myös joskus oma äitikin sanonut hyvää tarkoittaen että nyt sun täytyy levätä kun sulla on migreeni. Sillon kun mulla on paha kohtaus siitä on lepo kaukana kun kaon suihkussa kyyryssä vatsanesteitä tai itken ja huudan että voisko joku tappaa mut. Se on vielä aivoissa se kohtaus, eli sen lisäksi että olen pahimmillaan sen 5 päivää melkein syömättä ja juomatta ja kärsin, niin olen sen päälle pari päivää ihan tokkurassa kun aivot yrittää latautua normaalitilaan. Sen jälkeen tarvitsisi sen loman että jaksaisi taas mennä töihin!
Välillä tilanne työpaikallakin tosin on sellainen, että ne poissaolot aiheuttaa muille ihan kohtuutonta kärsimystä. Tää tilanne oli esim. kun olin yksin tehtävässä myyntityössä ja mulla alkoi paha kierre siitä kun yritettiin, että söisin kohtauslääkkeitä vaan ”sallitun” määrän. Joka aamu kun en päässyt avaamaan, esimies herätettiin ja soitettiin sen vapaalta töihin. Sillä oli itelläänkin migreeni, mutta se oli niin lievä, että se oli saanut sen ruokavaliomuutoksella melkein loppumaan, ja sitten se tietty ihmetteli miksen mä saa omaani loppumaan. Työnantajapuoli yritti painostaa ottamaan pidempää saikkea että ”saisin itteni kuntoon” ja sairaalasta naurettiin päin naamaa että ei sulle kukaan kirjoita sellasta kun kohtausten välissä olet työkykynen. Lopulta esimies ja aluemyyntipäällikkö savusti mut ulos firmasta. Se tuntui tosi väärältä, mutta kyllä mä ymmärrän että se tilanne oli ihan sietämätön kaikille.
Kiitos vierailusta! Niinpä, joskus kun migreeni on tosi pahana, niin lepääminen on siitä kaukana, ei pysty olemaan millään lailla kun kipu on niin kova, ja toipumiseen siitä kivusta menee ainakin muutama päivä että aivot tuntuvat taas omilta. Mutta sitä n vaikea ymmärtää sellaisen joka ei ole sitä kokenut. Ja mä luulen että sun migreenit on varmaan olleet vielä pahempia kuin mun, ja sulla on ollut enemmänkin – kaikki sympatiat sulle! Ja noi sairaslomajutut on hankalia kyllä kaikille osapuolille. Mun työkaverit on tyytyväisiä tähän mun osatyökyvyttömyyseläkkeeseen kun on yllättävät sairaslomat huomattavasti vähentyneet, ennen eläkettä saatoin olla 90 päivää vuodessa saikulla, se kuormittaa kyllä ihan kaikkia!
Ps. Saksassahan sairaslomatodistus on Arbeitsunfähigkeitsbescheinigung eli työkyvyttömyystodistus. Siihen ei myöskään merkitä diagnoosia työnantajan näkyviin, minkä koen isona juttuna, koska migreenillä on sairautena niin huono maine että paljon mieluummin ajattelen että muut luulee mun olevan flunssassa. Tai jos tulee hypomania niin sitäkään ei sitten tarvitse kaikkien tietää.
Toi on kyllä hyvä juttu ja sen voisi ottaa Suomeenkin käyttöön! Mihinköhän tahoon voisi vinkata..? 🙂