Minulla meni muutama päivä Erittäin Kiireellisissä merkeissä. Onneksi huilasin 4. päivää etukäteen, jotta jaksoin kunnialla.
Keskiviikkoaamuna olin ensin kokemuskouluttajana kertomassa näkövammaisuudesta tuleville  lähihoitajille ja sieltä pikana Kansainvälisen Opaskoirapäivän merkeissä syömään Hotelli Jahtihoviin  Opaskoirakoulu Viiksen koirakoiden kanssa.
Koska minulla on nyt koko huhtikuun ollut työharjottelussa esikoisemme Kata 19v Tukikoiransa Sisun kanssa( www.facebook.com/tukikoirasisu ) olivat he Oikeutetusti mukana aamusta lähtien.
Lounaalta pääsimmekin mukaan jännittävään haastatteluun. Ylen Itä-Suomen alueuutiset tekivät    juttua Tukikoira-hankkeesta johon mekin nyt olemme mukaan sekaantuneet. 🙂 2h kuvauksia ja  haastattelua 🙂 Linkit juttuihin löytyvät Sisun facebook sivuilta.
Minä olin tässä vaiheessa jo Maailman Ylpein Äiti. Esikoiseni, joka vielä 6kk sitten ei halunnut/pystynyt liikkumaan edes ruokakauppaan puhui tv kameroille ja ohjasi koiria kun he pääsivät juoksemaan myös  kuvauksissa 🙂
Väsyneitä olimme kyllä molemmat kun kotiuduimme.
Mutta eilen aamulla meidät porukalla taas haettiin klo 9 ja suuntana lehdistötilaisuus Itä-Suomen  Yliopistolla. Lehdistölle kerrottiin lisää tästä Tukikoira-hankkkeesta ja miksi tälläinen on laitettu alulle. Upea Tunne kun koiratkin selkeästi tajusivat että nyt on kyse Tärkeästä asiasta!
Esikoiseni auttoi Upeasti minua koko päivän mm lounaalla. Ruuhkaisessa tilassa ja pystyi itsekkin  syömään vaikka pelkäsin itse että kuinka käy, kun paniikkihäiriö äkkiä nostaa päätään. Mutta Tukikoira  Sisu hoiti hommansa myös!!
Iltapäivksi ajettiin vielä Mikkeliiiin toiseen tiedotustilaisuuteen.
Siellä pääsimme  taas kertomaan omista Tukikoira kokemuksistamme ja esikoiseni joka ei Yleensä ikinä  suostu valokuviin on tänään Länsi-Savo lehdessäkin 🙂
Tukikoirillla on sellainen vaikutus mitä ei voi muuten ymmärtää kun itse näkemällä. Toivottavasti myös  rahoitus jatkossakin tälle hankkeelle ja asialle löytyy.

Kotiin tullessa sain vielä Iloisen uutisen. Minun odotettu päänleikkaus onkin jo 17.5. Edellisenä päivänä  sairaalaan ja sitten leikataan! Saan toimivan shuntin päähän ja Elämä alkaa taas sujua eikä koko ajan tarvitse vähän käsijarru päällä mennä Elämää..
Myös siitä ettei minun tarvitse perua kesän menoja yhtään enenpää kun on ihan pakko on minulle iso helpotus!
Leikkaukseta toipumisen tie on varmasti pitkä, mutta siinäkin suuri rooli tulee olemaan ihan jokaisella  meidän perheen karvakorvalla!
Sain eilen kuulla myös dokumentista mikä on tehtyä mummosta, joka oli laitoksessa  täysin poissa tästä maailmasta ja hoitaja toi hänen syliinsä kissan jota mummo ohjattiin silittämään. Dokumentti loppuu siihen kun mummo muuttaa takaisin omilleen itsenäisesti asumaan keskelle kaupunkia! Valitettavasti  ei Suomessa tapahtunut asia,mutta toivottavasti Suomessakin vielä opittaisiin Eläinten Voima ottamaan  Oikeasti käyttöön! Tukikoira-hanke on siinä Erittäin Hyvä alkusysäys ja kun asiasta tehdään tutkimusta  nyt samalla on selvää että rahoitusten hakeminen on helpompaa kun voidaan se vaikuttavuus myös mitata!
Hyvää Vappua kaikille ja Pitäkää Toistaistanne Huolta!!