Tämä kuukausi on alkanut mielenkiintoisissa merkeissä. Ollaan vasta kuun puolessavälissä ja kaikkea on kerennyt tapahtumaan. Osa tapahtuneista asioista ei ole niitä kaikista mukavimpia juttuja, mutta niistä ikävistäkin asioista on jotain opittu. Aloitin työharjoittelun ja kerkesin olemaan harjoittelussa 4 päivää ja sinä aikana ilmeni jonkin verran ongelmia, joiden takia päätin lopettaa harjoittelun kyseisessä paikassa kesken. Jos …
Pitäisi siivota, pitäisi viettää lasten kanssa laatuaikaa, pitäisi askarrella, leipoa, pyykätä, laittaa ruokaa (mieluiten oikein pitkän kaavan mukaan), ulkoilla, nukkua, käydä töissä, sopia leikkitreffejä leikkipuistoihin, lasten harrastuksia unohtamatta…. Ja mieluusti tämä kaikki kaunis hymy huulilla kuinka nautitkaan elämästäsi. Mikäs siinä jos siihen pystyy, minä en pysty! Joinakin päivinä onnistun hyvinkin, toisina taas hyvin huonosti. …
Maailmassa ei ole mitään yksinäisempää kuin olla sellaisten ihmisten ympäroimänä, jotka ovat aivan eri aaltopituudella. Minulla ei ole koskaan ollu parasta ystävää ns. ”bff”. Tai no, oli joskus lapsena ja vielä ala-asteikäisenäkin. Mutta kaikkien kanssa ollaan ajauduttu erilleen. Huomattu, että loppupeleissä meillä ei ole mitään yhteistä. En ole koskaan kohdannut sellaista ihmistä, jonka kans vaan …
Käännän kylkeä, puoliunessa sängyssämme, ja saan vaivoin pidettyä tuskan kiljaisun sisälläni. Olen hetkessä täysin hereillä. Ihmettelen miten olinkaan edes nukahtanut, kai tämä elämä vain verottaa. Nukut vierelläni. Tulit eilen illalla myöhään kotiin, vasta yöllä. Kyseenalaistin menemisesi ja rahankäyttösi. Koska oikein opin etten saa tehdä niin? Nousen hitaasti ja hiljaa sängystä. Jokaiseen lihakseen koskee mutta toivon …
Minua pelottaa minä. Tuntuu, ettei minua enää ole. Etten ole enää elossa. Minun ruumis on jonkun toisen, joka tekee mitä haluaa. Näen vain mustaa, pimeää. Mikä minun on ja missä olen? Paholainen asuu minussa. Hän on murhanhimoinen. Pelkään itseni ja muiden puolesta. Mitä jos teen jotain peruuttamatonta? Ajatukset menevät. Ihan miten haluavat. Flashback. Asioista joita …
Vielä pari päivää sitten ajattelin olevani yksinäinen. Kyllähän mä tavallaan olenkin, kun moni ystävyyssuhde on jäänyt taakse tämän mun sairastumisen myötä. Aikani olin erittäin surumielinen näiden menetettyjen ystävyysuhteiden vuoksi, mutta kun mietin asiaa tarkemmin, niin ei se ehkä olekaan niin paha asia. Tässä elämäntilanteessa en kaipaa yhtään enempää ”riippoja”, kuin nämä omat päänsisäiset huoleni vain. …
Moi! Enpä ookkaan taas pitkään aikaan kirjotellut tänne mitään, nytpä päätin tulla tekemään pienen tilannepäivityksen tännekkin😊 Hirveästi olis ideoita mistä haluisin kirjoittaa ja luonnoksiakin on syntynyt monia, vaikka ne ei koskaan ole tullut valmiiksi asti. Jotenkin vaan on vaikea saada välillä asioita aikaiseksi ja välillä on vaikea edes saada asioita aloitettua. Nyt päätin kuitenkin, että …
Ensilumi – Ahistaa! Pikkujoulukausi – Ahistaa! Jouluvalot – Ahistaa! Marraskuun toisiks vika viikonloppu – Ahistaa! Yksinäisyys – Ahistaa! Joulunavaus – Ahistaa! Marraskuu – Ahistaa! Kynttilät – Ahistaa! Piparin tuoksu – Ahistaa! Käsivoide – Ahistaa! Se tunne ku kaikki vaan, mitä näet tai tunnet AHISTAA!! ——- Miten onkaan mahdollista, että asiat joista nautit eniten, satuttaa sua …
Kukaan ei voi avata sinua ellet ole solmussa. Et sinä itse, eikä kukaan muukaan. Ilman solmussa oloa et voi tietää miltä tuntuu olla jälleen oma itsensä. Et myöskään osaa kuvitella miltä se voisi tuntua kun et aamulla tiedä miten jaksat nousta ylös sängystä ja tehdä kaiken mitä sinulta vaaditaan. Et myöskään tiedä silloin sitä pelkoa, …
Moikka! Mulla oli tässä muutama viikko takaperin oikeastaan aika hyvä olla. Ei ahdistanut sen suuremmin ja kävin töissä hyvällä mielellä. Sitten pohja tippui alta niin kuin siinä yleensä käy. Ensin alkoi ahdistamaan. Se ei ole uutta, mutta tällä kertaa siihen ei ollut oikeastaan mitään syytä. Ahdistus tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, mutta lähti melko nopeastikin …
