Takana on pitkä närästyksen täyteinen yö, jälleen. Olen käynyt läpi sen niin monesti koska lääkkeet ja lääkeannokset on niin vahvoja että syöminen tekee aina sen ikävän tunteen, joka jää joko palaan kurkussa tai johtaa närästykseen. Odotan siispä yhä suuremmalla innolla Foreverin tilaustani.

Eilen oli hyvä päivä huonojen päivien keskellä, joten toivotaan ettei tämä päivä sellaiseksi kehity. Eilen oli ihanaa saada itsensä liikkeelle kun tuntui että viimein sain tehtyä jotain itse. Joten hemmottelin itseäni oikein urakalla. Ostin itselleni värityskirjan, jotta saan pidettyä kädet liikkeessä ettei niiden kipuilu tule pahemmaksi. Kävin ostamassa myös, taas, uudet rintsikat joiden toivon olevan oikeanlaiset ettei hierrä.. Ja kävin äitin kanssa kahvilla! Oli tosi ihanaa jutella ja kumppanikin pääsi viettämään rauhassa aikaa salilla kun mä en sinne kyenny.

Salista puheenollen teille vähän tuloksista siellä kun on nyt eka kuukausi jo melkein ohi. Kuten ootte ehkä huomannu en oo pahemmin aiheesta muistanu kirjoittaa, kuin vaan täällä. Mutta sen jälkeen jatkoin salilla käymistä, noin kerran tai kaks viikossa, ylensä kaks kertaa viikossa. Koska tavoitteena ei ollu kerätä lihasmassaa vaan kehittää kestävyyttä niin en voi suurempia painosuorituksia lisätä. Tällä viikolla yritän vielä mennä kattomaan miten pitkäksi mun kivuton kävelymatka kehittyi, sillä me lähdettiin noin 500m tasasella maalla. Eniten yritin treenata jalkoja ja selkää, eli kaikista kipeimpiä paikkoja. Kokeilin ja jonkun verran käytin myös aikaa hartiaseudun ja käsien treenaamiseen. Vatsalihaksia tein tietysti, niitä myös treenaan kotona jonkun verran, koska yritän edes jotenkin tukea vartaloni kasassa pysymistä.

Nyt tahon ottaa teilt lukijoilta vastaan toiveita siitä mistä kirjoittelisin seuraavaksi? Jotain aihetta tai mun sairauteen liittyvää asiaa mistä ootte kiinnostunu? Ihan mitä vaan?   Nythän blogi löytyy myös Facebookista! Minut löytää myös Instagramista @sairaanjenni .