Duunitreffit ja kaamea keskiviikko

Tosiaan tiistaina käytiin Duunitreffeillä joista vielä päädyttiin Kaakkois-Suomen uutisiinkin 😀

No mutta tosiaan sieltä jäi käteen mulle kasa esitteitä ja tosi mukavan sekä ehkä hiukan söötin Etsivän nuorisotyöntekijän puhelinnumero ;DD

Tosiaan ku nyt kun yritän sitä koulupaikkaa keksiä niin pääosin aina vastaus on sama, no se merkonomi kuulostaa hyvälle. Ainut ongelma on et kaikkein vähiten kaikista aloista haluaisin olla merkonomi..   Mutta hän sentään oli siitä ihana että lupasi tukea mua muuttoni takia ja sen keskellä joten saan sieltä apua mun rahaongelmaan sitten.  Kuitenkaan en pidä siitä etten saanut oikeastaan mitään irti sieltä Duunitreffeiltä, kun olin siitä niin suuria kuvitellut. Luulin että olisin sieltä saanut enemän neuvoa siitä millaiselle alalle olisin voinut mennä, mutta eipä se helppoa ole kun en vielä tiedä edes lopullista diagnoosianikaan..

Siirrytäänpäs sitten siihen oikein ihanaan kamalaan keskiviikkoon, joka todellakin ansaitsi eteensä kamalan. Tiistai-iltana en saanut lääkkeitä toimimaan ja siitä kaikki alkoi. Keskiviikko aamuna nukuttiin pommiin ja kumppanini myöhästyi koulusta ja samoin myöhästyi lääkkeeni, lisää kipua, eikä se siltikään toiminut. Kerkesin jo toivoa että toi lääke riittäisi pitämään kivun poissa mieluiten kokoajan. Makasin keskiviikkona sängyssä koko päivän, kunnes kumppani palasi koulusta. Hyvä että pääsin päivän aikana edes hakemaan ruokaa. En ymmärtänyt ensin miksi kipu oli niin älytön, kunnes tajusin kävelleeni älyttömän monta kilometriä ja olleeni seisaallaan vähintään 4tuntia.

Silti kaikista pahinta on se etten silti yhä vieläkään saa nukuttua kunnolla, nukahdan aivan liian myöhään, joka on ylensä noi 1-2 aikaan yöllä ja silti herään samalla viimeistään 8 aamulla kun toi on lähdössä kouluun. Enkä saa unta enään sen jälkeen, silti todella mielelläni nukkuisin vaikka koko päivän.

Tämän muutaman kuukauden aikana olen ollut niin tylsistynyt että olen katsonut Viaplaysta sarjat Greyn anatomia 12kautta, Vampyyripäiväkirjat 4kautta, Private Practice 1-2 kautta ja nyt aloitin uudelleen Olipa kerran. Samalla olen lukenut muutaman kirjan mm Yön talo- sarjan ja osan True Blood- kirjoista ja nyt lainasin Fifty Shades of Greyn.. Musta tuntuu että mun pitäisi ruveta askartelemaan tai tekemään muuta yleisesti hyödyllistä.  Tai voi tääkin olla hyödyllistä jos musta tulee käsikirjoittaja tai leff-/kirja-arvostelija.. Mikä vois olla kyllä kiva tehtävä.

Nää päivät kun ei pysty ees kirjoittamaan pitkää tektiä yhdellä kirjoituskerralla on aika raskaita, väsymys tekee myös tästä raskaampaa. Vaikka oon just heränny oon silti todella väsynyt ja vaikka oon viikonloppusin nukkunu paljon ja hyvin nukkunu oon väsyny, oon ain väyny ja se ei koskaan helpota. Oon tosi pahoillani jos tääl on kirjotusvirheitä, ne ei oo tarkotuksellisia. Taidan mennä ottamaan päiväunet nyt jos pystyn.

2 kommenttia

  1. Minka sanoo:

    Voi että kun kuullostaa tutulta tuo ”tylsistyminen”. Itse olen myös oikea Netflix sarjojen suurkuluttaja. Tosin oma syy ei ole tylsyys vaan se ettei saa itseään masennuksen takia ulos kotoa vaan on paljon helpompi istua kotona katsomassa telkkaa. Käsikirjottaja ja leffa- tai kirja-kriitikko kuullostaa myös oikein hyviltä ammateilta 😉

    • Jenni sanoo:

      Ihanaa että löytyy toinen sarjojen suurkuluttaja! 😀 Käsikirjoittaja vois kyllä olla!

Kommentointi on suljettu.