Aamukahvitunnelmia

Nyt on mennyt taas maanantai ja tiistai, mulla se meinaa taas päiviä yksin kotona kissan kanssa. Kumppani kun opiskelee koruartesaaniksi, ainakin vielä vuoden verran. Näiden jopa 8tuntisten päivien aikana kerkeän toivomaan monta kertaa että mulla olis pyörätuoli tai edes satulatuoli selkänojalla. Eilen tein kanarisottoa ja sen tekemiseen meni melkein puolitoista tuntia, kun joudun pitämään taukoja koska istuminen ja seisominen on liian raskasta niin pitkään, enkä myöskään jaksa nostaa paistinpannua joka on niin painava.

Onneksi mulla on kuitenkin Peto, se pitää musta huolta, onneksi 😀 tai no, se riippuu siitä miten kukakin luokittelee huolenpidon, mulle se nyt Pedon suhteen on vaan se että se tuolee viereen kehräämään ja katsoo suurilla nappisilmillään.

12637270_603297639828223_1240531487_o

Tähän tapaan me vietetään meidän päiviä, nytkin Peto istuu sylissä ja keskittyneesti kehrää samalla kun yritän kirjoittaa toisella kädellä. Kohta pitäisi alkaa valmistautumaan sillä olen lähdössä Kouvolan Ohjaamolle Duunitreffit- nimiseen tapahtumaan selvittämään mikä olisi se mulle oikea ala, jos siellä vaikka joku osaisi sanoa edes jotain, joten lähden tästä nyt ja kirjoitan illalla paremmin 🙂

12669976_603297593161561_37778513_o

 

2 kommenttia

    • Jenni sanoo:

      Kiitos! Meidän Peto on ihana, jaksamisia sullekkin! :’)

Kommentointi on suljettu.