Elämässä on onneksi muutakin kuin sairastaminen!

Mun elämässäni on onneksi muitakin tärkeitä asioita kuin sairastaminen 😀 Sairaudet ovat vain yksi osa-alue mun elämääni, ja ajattelin vaihteeksi kertoa mitä muuta mun elämässä on, ettei jutut mene ihan vain sairastamiseksi, ekana ajattelin kertoa kirjoista, lukemisesta ja hieman mun työstäni.

Book-Reading-Addiction

Koen olevani onnekas kun voin vielä olla työelämässä mukana, vaikkakin vain teen puolikasta työviikkoa. Pidän työstäni tosi paljon, se on mielestäni tärkeää eikä sodi mun arvojani vastaan. En varmaan voisi tehdä töitä joka ei olisi jotenkin eettistä ja kestävän kehityksen mukaista. Onneksi kirjastotyö on sitä, se on hyvin tärkeä osa meidän kulttuuriamme ja yhteiskuntaa jossa kaikkien tulisi olla samanarvoisia. Kirjastolaitos on kaikille ilmainen ja se on tietojen ja taitojen lähde, paikka jonne tulla ja jossa olla ja jossa oppia. Ja kun rakastaa kirjoja, kuten minä, se on aivan unelmapaikka olla töissä!

Olen töissä lastenosastolla, eli siellä mielestäni tärkeimmässä paikassa. Lapsena kun saa kirjastosta kivan ja mukavan paikan kuvan, niin se kantaa aikuisuuteen asti. On ihan parhautta kun joku lapsi tulee innosta puhkuen kertomaan lukemastaan ihanasta kirjasta, ja haluaa lisää samanlaista! Itsekin lapsena luin n. 10 kirjaa viikossa 🙂

 

11224043_10153418873338393_3896309547822391962_n
Onneksi kirjastossa tehdään muutakin kuin hyssytellään 😀

Lukeminen on minusta ihan paras tapa kadota tästä maailmasta, ja putkahtaa jonnekin muualle. Se on arkipakoa parhaimmillaan. Ja vaikka lukisi romanttista hömppää niin mielestäni kirjoista aina oppii jotain, voi oppia kuinka jotkut muut ihmiset käyttäytyvät ja reagoivat, voi oppia vieraista kulttuureista, voi oppia että pohjimmiltaan kaikki ihmiset ovat samanlaisia. Eli se poistaa turhia pelkoja ja vähentää erilaisuuden tuntemuksia.

Mä itse luen sekaisin hömppää ja tietokirjallisuutta, lasten- ja nuortenkirjoja, elämäkertoja, sci-fiä ja fantasiaa, novelleja ja järkälemäisiä eepoksia. Kaikki avartaa ja tekee hyvää mielelle. Yksi vahva masennuksen merkki on se, että on vaikea tarttua kirjaan ja lukeminen ei onnistu, sitten tiedän että nyt ollaan huonossa paikassa. Jostain syystä ihmismieli ei halua myöntää  masentuneisuuttaan, niin pitää oppia lukemaan erilaisia viestejä itseltään. Vaikka olen elänyt masennuksen kanssa jo yli 15 vuotta, niin vieläkin sen myöntäminen on vaikeaa, kun se tulee päälle. Mieluiten sitä  kuitenkin aina olisi terve ja hyvinvoiva.

 

12240854_10153412734243393_1845858094386960926_o
Tunnelmallista lukemista..

Ehkä eniten tykkään lukea englanninkielistä hömppää, sellaita hyvinkirjoitettua kuten Marian Keyesiä, Cecelia Ahernia, Lucy Dillonia, Maeve Binchyä ja vastaavia. Ne ovat todellisuuspakoa parhaimmillaan. Mulla on oikeastaan aina kirja mukana kun menen jonnekin, ei koskaan tiedä jos tapahtuu viivästyksiä tai tulee joku tyhjä hetki jonka voi täyttää kirjalla. Nykyään kännykässä on aina kesken yksi e-kirja, jos ei tule otettua ihan tavallista kirjaa mukaan.

Huomasin että lukeminen vähentyi sen myötä kun sain läppärin, internet ja sen lukuisat mahdollisuudet ajanviettoon lohmaisevat aikaa pois lukemiselta, mutta sitä ei mikään kyllä voi täysin syrjäyttää. Myöskin särkyisinä aikoina hyvä kirja voi hetkeksi viedä jopa säryt pois, tai ainakin vähemmälle huomiolle. Nykyään luen yli 100 kirjaa vuodessa, ennen taisi mennä yli 200.

Tykkäätkö sinä lukea ja mitä mieluiten luet? 🙂