Ollakseni suhteellisen ahdistunut ja huolissani, ehkä myös negatiivinen osastojaksoon liittyen, on sillä myös ollut jo näin lyhyellä ajalla positiivisia vaikutuksia elämääni.

Ehkä suurin muutos on unirytmi. Aiemmin saatoin valvoa parivuorokautta ja tämän jälkeen nukkua muutaman tunnin ja taas jatkaa valvomista. Nyt osastojakson alettua olen mennyt oikeasti ajoissa nukkumaan, suunnilleen 23-01 välillä. En edes muista koska olen viimeksi yrittänyt omistaa unirytmin ja mennä ajoissa nukkumaan. Toisaalta nyt kun menen ajoissa nukkumaan, nukun useamman tunnin ja pääsen aamulla ajoissa ylös, etten makaa sängyssä iltapäivään asti. Myös tänä viikonloppuna olen herännyt ajoissa, kun eilen heräsin 9 jälkeen ja tänään 11 pintaan. Eli nukkuminen on vihdoin selkeästi taanut oikean suunnan.

Toinen suuri muutos liittyy syömiseen, sillä olen alkanut syömään vapaaehtoisesti enemmän ja useammin. Osastollehan kuuluu päivittäin aamiainen ja lounas jotka jokaisen on siellä ollessa pakko syödä ja ylpeäksi voin ilmoittaa tämän toteutuneen. Tämän lisäksi olen myös syönyt vapaaehtoisesti illallavielä jotain, eli syön jopa kolme kertaa päivässä, mikä on itselleni jo paljon. Viikonloppuinahan ei tapahdu osastoruokailua, mutta siitä huolimatta söin eilen aamiaisen ja kaksi lämmintä ruokaa, eli edistystähän on tapahtunut. Tähän kun lisää sen, että tänään koin suurta ylpeyttä syödessäni kunnollisen aamupalan johon sisältyi: hedelmiä, mysliä ja jugusttia. En edes muista koska olisin viimeksi syönyt näin monipuolisen aamupalan. vai olenko edes ikinä aiemmin.

Ehkäpä tästä kaikesta pahasta olosta huolimatta tällä osastolla on positiivisia vaikutuksia ja minullakin on vielä mahdollisuus normaaliin elämään.