Pitkän kirjoitustauon jälkeen on mukava palaa takaisin. Huomasin tauon aikana jopa oikeasti kaipaavani tätä kirjoittamista. Ehkäpä näin uudesta vuodesta innoissani ollessani voisin palata bloggailemaan mitä elämässäni jälleen tapahtuu.

 

Syksy oli tasoa mielenkiintoinen. Sitä asuttiin kolmen jätkän kanssa kämppiksenä ja sen jälkeen kolmisen kuukautta Lahdessa. Koti on edelleen Helsingissä, mutta nainen on ollut reissuilemassa. Mutta ehkä se on tehnyt ihan hyvääkin. On saanut elämään uusia näkemyksiä ja on oppinut itsestään paljon ja samalla löytänyt niitä kiinnostuksen aiheita, joilla elämää saisi eteenpäin.

Syksyyn on kuulunut myös lähete kuntouttavalle päiväosastojaksolle, intoksikaatiota, viiltelyä ja lyhyt akuutti päiväosastojakso.

Intoksikaatiosta selvittiin onneksi säikähdyksellä ja viiltelykin on onnistuttu fiksaamaan kuntoon niin, että muutama haava tikattiin ja nyt en ole terään enää koskenut.

 

Päätin yhdessä erään läheisen ystävän kanssa, että vuosi 2017 on tarkoitettu balanssille ja hyville asoille. Molemmat sairastamme samaa sairautta ja teimme yhteisiä ”lupauksia”. Juuri tärkein lupaus on varmasti tuo balanssin löytäminen. Saisi elämän rullaamaan tasaisesti ja saisi elettyä normaalia elämää. Vähemmän draamaa ja huonoja ihmissuhteita ja enemmän positiivisten asioiden löytämistä ja niihin keskittymistä.

Lukion kanssa mulla kävi valitettavasti niin, että päädyin pitämään taukoa. Siispä nyt  yritän etsiä motivaatiota, jotta saisin käytyä sen nyt loppuun. Uskoisin kyllä, että tämä asia olisi nyt helpommin tavoitettavissa uuden ihmissuhteen avulla. Tästä nimittäin saan hyviä viboja ja tukea ja inspiraatiota.

Ehkäpä siis nyt alan muovailemaan ja kirjoittelemaan elämäni positiivisista asioista, balanssin löytämisestä ja matkastani kohti normaalia elämää, jos se nyt ylipäätään on siis tällä diagnoosilla mahdollista.

 

Mutta se on fakta et vuos 2017 on ehdottomasti mun vuosi!!