Lähtö kuopissa

Kirjoitettu 15.5.2016

Juuri nyt on Erittäin ristiriitainen olotila. Samalla kun olo on helpotunut kuukausien taistelun jälkeen on  huomenna se päivä että menen sairaalaan ja ylihuomenna pääni leikataan.
TIedän, että ilman tätä tulevaa leikkausta ei Elämäni voi jatkua,mutta silti sitä ihminen miettii että jos  ei  sitten kumminkaan? Tiedän riskit olevan suuret, onhan päätäni jouduttu leikkaamaan paljon ja joka kerta riskit ovat isommat arpikudoksen vuoksi.
En ollenkaan mieti sitä miltä leikkauksen jälkeen taas näytän. Puoliksi kaljuna, kaulalla pitkä arpi ja ne kivut…
Mietin vain perhettäni, joka jo valmistautuu Äidin poissa oloon ja siihen mitä leikkaus voikaan  tuoda  tullessaan. Kukaan ei tietenkään pahinta mieti,mutta  takaraivossa sekin varmasti meillä jokaisella on….
Minulle siis taas kerran vaihdetaan päähän shuntti, koska tällä kertaa tämä shuntti toimii liian hyvin ja    päässäni jatkuva alipaine tekee sen että en jaksa olla pystyasennossa kun    hetkittäin ja   tällä viikolla kyllä todistin itselleni että kovan paineen alla jaksan pidempiäkin aikoja kun skarppaan. toisaalta koko   ajan tiedän että jaksaesani nyt vielä nämä pari päivää tämä lopppuu.. Niin todella uskon ja toivon tällä hetkelä, enhän minä muuta  voi.
TIedän olevani Kyssillä hyvissä käsissä,mutta se ei pelkoani poista.
Itse kuolemaa en ole ikinä pelännyt. Siitä tässä ei ole kyse. Pelko on siinä että en ole valmis lähtemään ja jättämään perhettäni. Rakastan heitä aivan liikaa ja heistä jokainen tarvitsee minua omalla tavallaan ja minä tarvitsen  heitä!
Elämän halu on vain kasvanut sitä myötä kun sairaudet ovat vaikeutuneet. Katkera en osaa ollla,mutta  tänään monasti olen saanut itseni kiinni pohtimassa ajatusta että miksi taas.. Eikö tässä olisi yksi perhe  jo tarpeeksi kärsinyt…..
Lupaan Tulla kirjoittelemaan teille hetimiten kunhan leikkaus on kunnialla ohi ja pystyn  taas kirjoittamaan.. Todellakin silloin Sairaaan Kauniina!!

2 kommenttia

  1. Oona sanoo:

    Paljon voimia ja halauksia täältä leikkausta varten ja toipumiseen <3

Kommentointi on suljettu.