Päivä kerrallaan

Tiedättekö sen tunteen kun tajuaa että paluuta menneisyyteen ei ole? Kun tulevaisuus pelottaa niin paljon ettei siitä ole muuta näkökantaa kuin pudotus mustaan aukkoon? Kun sydän hakkaa tuhatta ja sataa päivin ja öin etkä saa sitä rauhoittumaan? Kun itkun tuhrimat silmät alkavat jo muurautua väkisin kiinni vaikka kuinka sanot että nyt on pakko jaksaa… Silloin ei auta muuta kuin koittaa elää päivä kerrallaan.

hidastaelamaa.fi
hidastaelamaa.fi

Mun luottamus on rikottu palasiksi. Ja kuka se on rikkonut? Minä itse. Jos en luota itseeni, miten voisin luottaa kehenkään muuhunkaan? Miten voisin käsitellä riitoja ja minua kohtaan tehtyjä asioita jos olen itseäni kohtaan jo pahin vihollinen. Järjestelen päässäni jatkuvasti asioita kuten; miten meni eilinen ja kuinka tänään, mitä huomenna ja loppuviikosta, miten selviän? Pienetkin pettymykset tuntuvat ylitsepääsemättömiltä. Koska edessäni on iso muuri. Jota pitkin kipuan joka kerta ylöspäin kun minuun kolahtaa. Ja elämässähän kolahtaa korkealta ja kovaa.

”Mietin mihin ja miten mun tieni vie
Anna mä mietin viel, anna mä mietin viel
Miten mä hoidan tän, miten mä voitan nää ajatukset pääs
Miten mä poistan tän helvetin täält, en kai kakseittemää selvinnykkää
Ja nyt tää kaikki loppuu”

Mitä jos yritän selvitä vain tästä päivästä? Koska jo se tuntuu henkiseltä maratonilta. Taistelulta itseäni ja minua kohdanneita pahoja asioita vastaan. Jos ei pysty luottamaan itseensä, voi yrittää luottaa siihen, että elämä kantaa. Edes huomiseen. Ja taas huomiseen.. Ja jotain hyvää siellä odottaa. Pakko. Mutta se vaatii myös uhrautumista ja käsittämistä mikä on itselle hyväksi. Jotkut ihmissuhteet saavat itsensä tuntemaan kuin roikkuisi löysässä hirressä jatkuvasti ja niistä pitää osata päästää irti. Vaikka se sattuu.

omankatonalla.blogspot.com
omankatonalla.blogspot.com

Elämä on jatkuvaa vuoristorataa. Jos tänään uskaltaa tarttua haasteisiin voi huominen olla elämän paras päivä. Mutta mitä jos se päivä voisi olla jo TÄNÄÄN?
Tänään on paistanut aurinko täydeltä taivaalta lämpimästi, satanut ihan kaatamalla ja taas ollut pilvetön taivas. Ukkonen on jyrähdellyt kolmeen otteeseen ja välissä ollut tasaista. Rakas ystäväni katsoi taivasta ja sanoi minulle: ”Musta tuntuu että tällä säällä on aika paha mielenhäiriö.”
Mä katsoin sitä ystävää ja sanoin: ”Mä taidan aika hyvin tietää miltä se tuntuu.”

“We hang out, we help one another, we tell one another our worst fears and biggest secrets, and then just like real sisters, we listen and don’t judge.”
“We hang out, we help one another, we tell one another our worst fears and biggest secrets, and then just like real sisters, we listen and don’t judge.”

Yhdessä on aina helpompaa kuin yksin. Onko? Jos on hukannut itsensä, voi toinen sitä auttaa etsimään, mutta kyllä se täytyy kuitenkin ihan itse löytää. Elämä on kuin ruusuilla tanssimista? Valtavan kauniiden ja viehättävien ruusujen varret ovat täynnä piikkejä, joista jokainen sattuu. Tullakseen omaksi itseksi, omalla tavallaan kauniiksi ja ehyeksi, on jokainen piikki itse kasvatettava ja kannettava mukanaan. Päivä kerrallaan.

"vain etsivä voi löytää"
”vain etsivä voi löytää”

Oona

13 kommenttia

  1. tuija sanoo:

    Päivä kerrallaan vaikka se tuntuu joskus niin kaukaiselta, mutta luottaen että huomenna on parempi päivä kuin tänään ja jos olo ei helpota se kuitenkin joskus helpottaa vaikka sitä on joskus mahdoton uskoa. Jokainen varmasti ymmärtää ettei aina jaksa eikä tarvitse jaksaa , täytyy vaan selvitä seuraavaan päivään. Mukanasi jokaisella askeleellasi Rakas Oona

  2. Mintti sanoo:

    Jos päivä kerrallaan on liikaa, niin kannattaa yrittää ajatella ihan vain hetki kerrallaan <3 Ei ole kuin tämä hetki, ja se riittää. "Yesterday's the past, tomorrow's the future, but today is a gift. That's why it's called the present."

  3. Julia sanoo:

    Voi Oona ihan älyttömän hienosti kirjoitettu teksti, siinä yksi niistä sadoista asioista joihin voit olla tyytyväinen! Tää oli myös tosi koskettavaa luettavaa, mä niin tiiän miten vaikeeta on yrittää luottaa muihin, kun ei pysty edes itseensä luottamaan 🙁 <3

    • Oona sanoo:

      Totta, luottamuksen puute on ihan hirvee tunne. :/ Kiitos kovasti <3

  4. Tepa sanoo:

    Kaunis teksti. <3 Joskus on hyvä ottaa vain hetki tai se päivä kerrallaan – tsemppirutistus täältä etelästä!

  5. Kati sanoo:

    Aivan upea kirjoitus ja niin totta. Tosi vaikeaa elää päivä kerrallaan. Vaikka kuinka on tavallaan kaikki hyvin mun elämässä, niin sit mun pää tekee temput. Olen todella herkkä ja väsyn herkästi. En ole itkenyt aikoihin ja tänään oli pakko päästää kyyneleet tulemaan. Pienistä asioista sitäkin voi itkeä tai itku tulee, et jos ei ole purkanut itseään itkemällä niin sitä on välillä sit todella paha olla. Kirjoitat todella kauniisti ja sun kirjoituksia on mukava lukea. Jatka samaan malliin ja jaksamisia!

Kommentointi on suljettu.