”En halua elää vale-elämää”

Näin viime yönä pahaa unta. En tarkalleen muista mitä siinä oli, mutta minulla oli hirveä ahdistus ja paniikkikohtaus päällä. Tajusin unessa, että tämä ei ole todellisuutta. Vaikka oikeastaan minun oikeassa elämässänihän se on. Unessa tärisin ja itkin, en saanut henkeä ja sydämeni löi tuhatta ja sataa. Minua oksetti ja mahaa koski. Kuitenkaan ne pelottavat asiat, jotka unessa oli, eivät olleet totta. Kun aloin olla siinä pisteessä etten kestä enää, huusin unessa ”EN HALUA ELÄÄ VALE-ELÄMÄÄ” ja saman tien heräsin. Jäin silmät auki ihmettelemään. Pelottavat asiat olivat poissa, samoten ahdistus ja pelko. Olin karistanut ne. Ne olivat vain valetta.

Ahdistuksen tunne on aivojen tarkasti säätelemä normaali reaktio uhkiin.

Ahdistuneisuuteen saattavat vaikuttaa aiemmat elämänkokemukset erilaisine menetyksineen ja pelkoineen. Ahdistus voikin tuntua eräänlaiselta valmiustilalta: ihminen tarkkailee herpaantumatta ympäristöään ja itseään ja pelkää jotain pahaa tapahtuvan.

Wikipedia

Olen saanut terapiassa neuvoksi, että kun ahdistuskohtaus tulee, hoe mielelläsi ”ei ole mitään hätää, ei ole mitään pelättävää.” Ahdistus ja pelko on meille normaali reaktio, joka johtuu jostain uhkaavasta tilanteesta. Mieleni laukaisee uhkaavan tilanteen, mitä en voi edes tiedostaa. Se voi olla vaikka joku haju, maku, ääni tai muisto. Jostain. Menneestä. Sitten kroppakin alkaa reagoimaan tilanteeseen. Totta kai haluan tilanteesta pois ja olen usein poikaystävälleni hokenut siinä tilassa että ”haluan pois”. Usein tiukka halaus, rauhoittava ääni, musiikki ja iloisista tapahtumista puhuminen ovat auttaneet lieventämään tilannetta.

Tämä jengi on mun tärkein asia elämässä
Tämä jengi on mun tärkein asia elämässä

Ahdistuksen myötä on elämään tullut myös masennus. Kohtauksien välissä saa hetken hengähtää. Silti pääkopassa on tieto, että kohta mennään taas. Kohtaukset vievät toimintakyvyn ja rajoittavat valtavasti elämää ja arjessa selviytymistä. Jatkuva väsymys ja uupumus tekee miltei mahdottomaksi työstä/opiskelusta selviytymisen. Ennen ajattelin, että jos paahdan ja painan nyt täysillä, parannan itseni myöhemmin. Voi kun se olisikin ollut noin sinisilmäisen helppoa. Se vaatii aikaa. Se ei kysy onko juuri tänään jotain tärkeää sovittu, onko rankka viikko tulossa. ”Se” on valetta. Se ei ole konkreettista, se ei ole todellista. Mutta se silti on. Ja vaikuttaa pienen ihmisen elämään suurella tavalla.

Oona

8 kommenttia

  1. Julia sanoo:

    Kuulostaa taas niin tutulta! 🙁 Tsemppiä ihan hirveesti <3

  2. Anni sanoo:

    Hei ja kiitos hyvästä blogista!
    Sä oot ihan mielettömän vahva tyttö ja selvinnyt paljosta, selviät varmasti tästäkin:) Mun mielestä kaikista tärkeintä on aina jatkaa eteenpäin vaikka tekisikin mieli luovuttaa.
    Mä ite oon saanut omassa terapiassa samanlaisia neuvoja. Siellä myös koin jonkinlaisen valaistumisen että hei, mä voin ihan itse säädellä mun tunteita. Ne ei vaan tule jostain ja vie mua mukanaan. Tärkeetä on just se et sanoo itselleen ettei ole hätää. Mua myös helpottaa ajatus että ”vaikka nyt onki paha olla ja ahdistaa niin se ei kestä ikuisesti vaan loppuu taas pian”. Pyrin myös aina hyväksymään sen tunteen ja vähän erittelemään mistä se voisi johtua. ”Okei, nyt mua ahdistaa ja se on ihan okei. Se menee ohi. Mua ahdistaa koska pelottaa tämä ja tämä asia”.
    Halusin nyt kertoa omista kokemuksistani että muistat ettet ole yksin näiden tuntemusten kanssa.
    Tsemppiä ja hyvää kesää sulle ja koko laumalle 🙂 <3

    • Oona sanoo:

      Kiitos kovasti kun kerroit asian! Olen itsekin yrittänyt juuri tuota, että keskittyy siihen ettei se ahdistus kestä ikuisesti ja koittaa löytää mistä se olisi voinut tulla. Ihan parasta olis kun pystyis itse säädellä tunteitaan ja sitä kohti tässä koko ajan mennään! Iso kiitos ja tsemppiä sekä hyvää kesää myös sinne<3 🙂

  3. Rölliina sanoo:

    Hyi kamala ku tuntuu pelottavalta, että ahdistus tulee tolleen unen läpi! 😮 Aloin omalle kohalle miettimään, millasta olis nähä unta siitä ku ahistaa ja voi kamaluus! En varmana kestäis sitä.. Tsemppiä!<3 p.s. tää sun koiruus on niiiiiin ihana!<3 🙂

    • Oona sanoo:

      Joo se oli kyllä hirveetä. Mut ihana fiilis ku pysty unessa kuitenki taistelee vastaan. Ja kiitos paljon, tsemppiä myös sinne<3 🙂

Kommentointi on suljettu.