Heiiii, anteeksi tämä pitkä radiohiljaisuus täällä, ajatukset on ollu niin levällään etten oo pystyny niitä tänne purkamaan. Enkä oikein vieläkään täysin tiedä mitä ajatella mistään, joten saattaa mennä sekavaksi tämä kirjotus.

Alottasinko vaikka siitä, että oon aatellu soittaa mielenterveystoimistoon ja kysästä sieltä että onkohan mahollista että mulla olis epävakaa persoonallisuushäiriö. Oon ollu aina kiinnostunu ihmisen mielenterveydestä ja lukenu paljon sairauksista. Ihan lähiaikoin löysin tän persoonallisuushäiriön ja rupesin siitä enemmän lukemaan ja liian moni asia täsmäs. En osaa sanoo että onko mulla väärä diagnoosi ja vai olisko se mulla kakssuuntasen lisäks, mutta voisin melkein olla varma että mulla se on. Diagnoosin tekeminen itse itselleen ei oo todellakaan hyväks, tein sen silti. Nyt pitäis vaan päästä yli siitä ahdistuksesta soittaa sinne MTT:lle. En oo moneen vuoteen käyny siellä enää juttelemassa, koska en pidä tästä psykologista joka siellä pitää vastaanottoo. Sinne olis vaan silti soitettava, ahdistavampaahan se olis jäädä loppuiäks miettimään että kuinka olis käyny jos olisin käynykkin juttelemassa ja kyselemässä lisää.

Toinen asia mikä on mieltä askarruttanu, niin peliriippuvuus. Mä saatoin tossa muutamia kuukausia sitten olla koukussa rahapeleihin ja olinkin. Mä huomasin yks kuukaus pari päivää sen jälkeen kun palkka oli tullu tilille, että olin ladannu kaikki käteen jäävät rahat eri pelitileille nettiin ja hävinny. Maksoin toki laskut alta pois, mutta koko kuukaudelle ei jääny rahaa ollenkaan. Mä harrastin tätä muutaman kuukauden, ennen kun uskalsin kellekkään puhua koko asiasta. Sittenhän mä pistin estot itelleni kaikkialle nettipeleihin. Yks paikka ei kuitenkaan sulkenu mun tiliä ja myönnettäköön, että en mä oo osannu pysyä sieltä pois. En enää pistä sinne niin paljoo rahaa, mutta pistän kuitenkin välillä. Mä en haluais olla itelleni ankara ja ruoskia itteeni siitä että oon pelannu, mutta se tunne mikä siitä sen jälkeen jää, kun vähänkin häviät, se ei mee ihan hetkessä ohi. Toinen asia varmaan mistä pitäs käydä vähän juttelemassa jollekki.

Ettei nyt vaan loppus lyhyeen tää, niin rahahuolia tulee näköjään muutenkin kun pelaamalla. Minä pieni ihminen, joka ei ymmärrä mistään verojutuista kertakaikkiaan mitään, sai mätkyt. Eikä ollu kyse pienistä mätkyistä mulle. Siitäkin kerkesin repiä stressiä kauan aikaa, ennen kun keksin soittaa sinne verotoimistoon ja kysyä neuvoo.

On mun elämässä myös hyviäkin asioita, jotka vähän yrittää tasapainottaa tätä sekasortoo. Mun siskon pieni vauva, uusia tuttavuuksiakin on tullu tässä vähän ajan sisällä vastaan ja mun ystävät, jotka on mulle kultaakin kalliimpaa tämmösinä aikoina.

Mä oon myös paljon miettiny kaikkia poikajuttuja, koska joillakin ihmisillä on vaan se vaikutus joka saa miettimään että mitä ihmettä oon tehny, että ansaitsen kaikki kusipäät elämääni. Onneks ne ei viivy pitkään, mutta jättää sitäkin isomman jäljen. Niistä puhutaan sitten toiste, kunhan saan pääni selväks näistä muista jutuista.

Luulisin että pikkuhiljaa alkaa tää elämä tasaantuu ja pyrin kirjottaa tänne vähän enemmän, en lupaa, mutta yritys on kova.