Riittämätön yksilö….tai ehkei kuitenkaan…

Miten yksi ihminen voisi hoitaa miljoona asiaa kerralla tai jaksaa hoitaa ne edes yksitellen samantien? Joskus tulee täysin riittämätön tunne, olen täysin riittämätön ja epäonnistunut yksilö. Monet varmaankin tunnistavat itsensä tästä työ-lapset-raha-koti-ystävät-parisuhde-opiskelu- oravanpyörästä. Kun jonkun homman saat edes aloitettua on jo joku muu vailla jotain muuta, jonkun asian deadline lähestyy tms.

Olen opetellut sanomaan ei. Sen sanan sanominen ei ole helpoimmasta päästä vaikka muuten itsekuria minulta löytyykin. Olen haka sanomaan itselleni ei ( ja lapsille ) mutten oikein muille sitä osaa sanoa. Olen tajunnut etten voi tehdä kaikkea yksin, olisin hullu jos haalisin itselleni kaikki hommat enkä huolisi apua. Minulla on jo yksin vastuullani koti, työt, opiskelu ja lapset. Mielestäni se on tarpeeksi, siltikin tunnen huonoa omaatuntoa ja riittämättömyyttä kun en pysty enempään. Ymmärrän ja tiedän, että joskus on vain sanottava ei.

riittämätön

Loppujen lopuksi kun asiaa ajattelee, en ole ollenkaan riittämätön. Teen paljon. Teen paljon enemmän yksin kuin useimmat. Kukaan meistä ei ole riittämätön. Mielestäni jos selviämme hengissä ollaan pärjätty jo melko hyvin

Paras kiitos päivän päätteeksi on lasteni hymyt ja halaus. Ei lapsia tai ystäviäni kiinnosta kuinka sekaisin kotini on tai kuinka pystössä minun hiukseni ovat. He haluavat viettää aikaa kanssani ja että me olemme onnellisia. Tärkeimmät tietävät, ettei minusta aina kuulu mitään kun en vain jaksa. Kiitos, että ymmärrätte. Arki on väsyttävää rumbaa, mutta se on silti minun lasteni lapsuus ja yritän saada siitä muistamisen arvoisen 

Mikä tuon riittämättömyyden tunteen edes saa aikaan? Tunnen monia joilla se on ja monia jotka eivät tunnista tuollaista tunnetta, mistä se kehittyy? Minkä vuoksi?

james

xoxo Henu

2 kommenttia

Kommentointi on suljettu.