Raaka kilpailu opiskelupaikoista

Tänään on se monien odottama päivä koittanut kun koulut ovat julkistaneet pääsykokeiden tulokset. Aamusta asti puhelimeeni on satanut ystäviltä viestejä, osa on päässyt ja osa ei. Saatikka kun aukaisee Facebookin, siellä ei kylläkään paljon epäonnistumisista ilmoitella.

Mutta mitäs minä teen? Tein syksyllä 2014 elämäni suurimman virheen ja hain Vaasaan sairaanhoitajaksi. Samaisena kesänä olin saanut kahdesti kieltävät päätöksen poliisikoulusta joten aloin kehittelemään toista vaihtoehtoa. Yllätykseksi sain paikan, ja hölmönä otin sen vastaan. Lykkäsin opintojen aloittamista. En vielä silloin tiennyt että se olisi elämäni suurin virhe opiskelun tuhteen.

Tiedättehän te, että nykyään hakiessa on kiintiöt. Kiintiöt vaihtelevat kouluittain/aloittain mutta jako menee suurinpiirtein näin: 70% aloituspakoista menee ensikertalaisille ja 30% jää jo koulupaikan saaneille. Minä kuulun nyt tähän hemmetin 30% joukkoon, vaikken päivääkään ole opiskellut. Ja tähän päälle kun pistetään minun olemattomat yo-paperit niin lopputulos on selvä. Koulupaikasta on enää turha edes haaveilla.

Jouduin keväällä toki käymään pääsykokeissa koska siihenhän tämä valtio nykyään pakottaa nuoren, mikä on toisaalta ihan hyväkin asia. Kävin katsomassa millaiset on yliopistossa sosiaalityön pääsykokeet. Mutta totesin ettei se yliopisto ehkä olekkaan minun juttuni. Lukihäiriö tekee lukemisesta minulle jo tarpeeksi vaikeaa ja raskasta, eikä se lukeminen siellä varmasti koskaan lopu.

Kun nyt olet opetellut elämään tämän jatkuvan väsymyksen kanssa, on se myös opettanut minulle millainen työ minulle voisi parhaiten sopia. Se on myös kertonut millaista työtä en jaksa. Vaihtoehtoja ja kiinnostuksen kohteita on monia, mutta sitten taas todellisuus iskee vasten kasvoja. Enhän minä mihinkään tavalliseen kouluun tule koskaan enää pääsemään. Mielessäni on nyt vain yksi sana: epäreiluus. Minulla oli yksi mahdollisuus ja minä tyrin sen. Toista ei enää anneta, joten on keksittävä jotain muuta.

Nyt olen täynnä epätoivoa, vihaa sekä itseinhoa.

Kamalasta teksistä huolimatta, ihanaa viikonloppua kaikille! Sekä kaikille opiskelupaikan saaneille hurjan paljon onnea! 🙂

-Anniina