Sittenkin TOS

 

Kursivoidut kohdat fysiatria.net

Thoracic outlet syndroma (TOS) on oireyhtymä, yleisnimitys erilaisille neurovaskulaarisille toiminnallisasteisille oireille tai puristustiloille kaularangan ja kainalon välisellä alueella. Toiminnallisen häiriön tai kompression syy voi olla luustossa, lihaksissa tai sidekudosjuosteissa. Kompressio voi olla synnynnäinen ja toiminnallinen häiriö hankittu – toisaalta synnynnäiset tekijät altistavat toiminnalliselle häiriölle.  Synnynnäisinä syinä ovat esimerkiksi kaulakylkiluun tai fibroottisten juosteiden osittain tai täysin aiheuttama TOS oireilu.

Tapasin tänään OMT-fysioterapeutin ja sain vahvistusta omille epäilyilleni tuosta TOS-oireyhtymästä. Fysioterapeutti ei toki varsinaista diagnoosia voi tehdä, mutta hän tutki liikeradat ja etsi pisteitä, jotka aiheuttaisivat puutumis- ja muut oireet kädessä, ja totesi, että oireet eivät johdu kiertäjäkalvosimesta vaan sylttytehdas on muualla. Kaulan alueen pinnalliset lihakset ovat kireitä, mutta hän löysi pahaa kireyttä myös syvemmällä kaulan alueella olevista lihaksista. Noita pinnallisia lihaksia voi hyvin itsekin venytellä ja treenata, mutta nuo syvät lihakset ovat ongelmallisempia.

TOS-potilaalla käsien pito yläasennossa väsyttää yläraajat, kädet tavallista nopeammin. Verhojen ripustaminen on erittäin vaikeaa.  Pyykin ripustaminen, oman tukan laittaminen, lehden lukeminen selällään vuoteessa jne. on vaikeata.  Kädestä menee voima, eikä potilas jaksa tehdä suoritusta.  Polkupyörällä ja autolla ajo voi olla oireilua lisäävää, kättä on lepuutettava välillä sylissä.  Öisin yläraaja pyrkii puutumaan.

Diagnoosi ei siis ollut yllätys. Tosin olisin tullut toimeen ilman sitäkin. Onhan näitä sairauksia ja oireyhtymiä jo ihan tarpeeksi muutenkin. Toisaalta on hyvä saada oudoille oireille nimi ja selitys. Aina olisi tietenkin parempi saada diagnoosi, jota voi jollain lailla hoitaa. Esim. nuo rannekanavaoireyhtymät eli canalis carpi -diagnoosit olivat siitä selvää pässinlihaa, että ne pystyi hyvin hermoratatutkimuksella toteamaan ja niiden hoitona oli leikkaus – tai minun oikean käteni osalta kaksi leikkausta, kun ensimmäinen ei tuottanut tulosta. Eihän noista priimakäsiä tullut, Herra Fibro kun tykkää iskeä kyntensä sellaisiin kohtiin jotka ovat jotenkin vaurioituneet. Eli särky jäi mutta pahimmat puutumiset sormissa katosivat. Kunnes tämä uusi tuttavani TOS päätti puuduttaa kaikki viisi sormea oikeasta kädestä. Canalis carpille riitti kolme sormea per käsi.

TOS:n hoidossa on esim fysioter. kuntoutus ja omaehtoinen harjoittelu tärkeintä.  Kaula-hartia-niskalihasten rentouttaminen ja samalla niska-hartialihasten vahvistaminen hartioiden painumisen vähentämiseksi (erityisesti m. trapezius, m. romboideus major ja minor sekä m. levator scapulae), kaulalihasten, lähinnä skalenusten, venyttäminen ja ensimmäisen kylkiluun liikkuvuuden parantaminen mobilisoiden ja harjoitusterapioilla sekä erilaiset toimenpiteet kivun vähentämiseksi.  Käden liiallinen yläasentojen välttäminen on tärkeää, tarvittaessa työasentojen muuttaminen ja ääritapauksissa ammatin vaihtaminen.

Sain ohjeita voimisteluun ja venytyksiin. Pari viikkoa kokeilen ja sitten tapaan omt-terapeutin uudestaan, ja katsotaan onko tilanne parantunut. Harjoitteet eivät kuulemma saa pahentaa oireita. Terapeutti etsi ja löysi kireitä ja kipeitä lihaksia syvältä kaulan, kainalon ja käsivarren alueelta ja käsitteli niitä. Se kyllä tuntui, mutta tuossa omt-terapeutin käsittelyssä on jännää se, että ensin tuntuu pistävää, vihlovaa kipua, mutta kun käsittely jatkuu, kipu helpottaa ja samantien tuntuu, miten jännitys laukeaa. Pitkän päälle tämä tuskin auttaa, vaan käsittelyn pitäisi kai olla jatkuvaa, eikä sittenkään tulokset ole taattuja.

Työssä taukoliikunta, vapaa-ajan monipuolinen liikunta ja mm. työpisteen säännöllinen vaihtaminen vähentävät oireita varsinkin staattista keskittymistä ja käden vaaka-asentoa vaativissa töissä (konekirjoittajat, atk-päätteillä työskentelevät).  Rentouttava hieronta auttaa yleensä aina, ja uiminen on tavallisesti hyväksi.

Konservatiiviseen hoitoon kuuluvat luonnollisesti myös kivun hoito pääosin lääkityksin ja tarvittaessa lihasrelaksantit.  Kirjallisuudessa on myös kuvattu esim. scalenus anticukseen diagnostisessa mielessä lihasta relaksoimaan on annettu puuduteruiskeita ja hoitona myös botuliniumtoksiinia, oireita vähentämään.

Ilmeisesti näitä oireita joskus hoidetaan leikkauksella, Suomessa kai erittäin harvoin ja leikkaustulokset eivät läheskään aina ole hyviä. Konservatiivisilla hoidoilla kai pitäisi yrittää tulla toimeen. TOS kuulostaa vähän yhtä mukavalta oireyhtymältä kuin fibromyalgia: kiistelty, vaikeasti todettava ja vaikeasti hoidettava. Kivulias ja inhottava. Tietenkin on pitänyt googlettaa ja lueskella noita keskustelupalstoja aiheesta, eikä siellä juurikaan parantumisia ole tapahtunut. Toki siellä on myös vinkkejä oireiden helpottamiseksi.

Onneksi teen osa-aikatyötä. Tuntuisi ihan mahdottomalta ajatukselta käydä kokopäiväisesti töissä ja yrittää samalla hoidella itseään niin että pysyisi työkuntoisena. Onneksi saan hyvää hoitoa, onneksi on hyvä työterveys. Tämä omt-terapeuttikin on työterveydessä, joskaan en varmaankaan montaa käyntiä hänelle saa työterveyden piikkiin. Pitää sitten miettiä miten jatkossa selviää.

Juuri nyt on elämässä kuitenkin hurjan paljon ihania elementtejä. Mökkikausi on alkanut toden teolla, ja kolottavia jäseniään voi hoidella saunan lämmössä ja (todella) viileässä järvivedessä. Tyttäreni ja hänen poikaystävänsä ovat tehneet mahtavan debyytin musikaalitähtinä, ja olen haljeta ylpeydestä. Ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä: nyt taitaa olla KESÄ! Lämmintä luvassa pitkäksi aikaa. Voi miten tuota aurinkoa on ollut ikävä. Nyt on aika nauttia siitä täysillä!

 

7 kommenttia

  1. haitula sanoo:

    Auttaiskohan tuossa lihaskalvojen avaus ja kinesioteippaus… On melkoisen uskomatonta touhua, eikä mitenkään hurjan kajoavaa. Meillä hevonen käsiteltiin, ja ties kuinka kauan (meillä oli siihen mennessä ollut vuoden) jatkunut yhä paheneva vinous lähti hevoselta kerralla! Tyttären selkää (issias-tyyppinen oireilu ja todella tiukat paikat) käsiteltiin tallissa viitisen minuuttia, se jo auttoi. Sitten parin päivän päästä uusi lyhyt käsittely ja teipit selkään – sen koommin tyttö ei ole selkäänsä valittanut, vaikka tekee rankkaa keittiötyötä.

    Tuolla löytyy esimerkkejä. Nina tekee hommaa vaan varsinaisen työnsä ohella, mutta eiköhän noita löydy kokopäiväisiäkin.
    https://www.facebook.com/Lihaskalvon-avaus-ja-Kinesioteippaus-Niina-Grönqvist-777411612327351/

    • Maija sanoo:

      Kiitos vinkistä, tuo teippaus voisi olla hyvä juttu. Tuota lihaskalvon avausta tekee juuri omt-terapeutti jonka luona käyn.

  2. Soile sanoo:

    Kylläpä kuulosti tutulta ja osui. Fibro mullakin ja sitten näitä erikoisia kaulan, niskan, olkapäiden ja käsien kipuja.

  3. Noora sanoo:

    Hei mullakin TOS ! Mulla hoitokeinoina ensin oli fyster, kinesioteippaus, jumpat ja lääkkeet. Päädyttiin kuitenkin leikkaamaan ylin kylkiluu oikealta puolelta, (jossa oireet oli vakavammat) ja nyt 1,5 vuotta leikkauksen jälkeen mä koen itseni parantuneeksi TOS:n osalta. Mulla oli ihan samat fiilikset sillon kun oon diagnoosini saanut, mutta mä olen elävä esimerkki siitä että toivoa on, ihan meille jokaiselle ! tsemppiä sulle ! ☺️❤️

    • Maija sanoo:

      Kiva kuulla että olet saanut leikkauksesta avun, Noora! Luulen että mun oireet ei ole niin dramaattiset että leikkaukseen ryhdyttäis, joskin mistä sitä tietää mihin suuntaan oirekuva kääntyy. Toivottavasti parempaan. Nyt tosiaan jumppaan ja venyttelen ja käyn fyssarilla, katsotaan mitä tuleman pitää.

    • Noora sanoo:

      Ei mullakaan vielä ihan kamalimmasta päästä ollut, mutta lääkäri ajatteli, että on parempi kokeilla nyt kun odottaa huonontumistakaan ja itse olin tosi suostuvainen operaatioon. ☺️

Kommentointi on suljettu.