Endopotilaana joutuu usein punnitsemaan eri vaihtoehtoja siitä, mitä kannattaa tehdä. Jotkut asiat pahentavat oireita ja kipuja todella paljon, ja silloin pitää miettiä, olenko valmis luopumaan niistä. Minä ainakin olen joutunut luopumaan monista tärkeistä asioista ja tiedän, että jatkossa minulla on vielä paljon lisää asioita, jotka vain kannattaa jättää taakseen. Enkä minä ole ainoa. Monet muut ovat joutuneet luopumaan paljon enemmästä.

Ensimmäinen asia, joka tulee mieleen, on juhliminen. Vaikka tämä kuulostaa monille aivan turhalta asialta, niin minulle se oli tärkeä asia. Minä olen aina ollut menevä ihminen, käyttänyt suhteellisen paljon alkoholia ja nauttinut siitä. Enää en juhli niin usein oman terveyden takia. Aloitin tammikuussa terveellisemmän elämän, aloin käymään salilla ja miettimään mitä syön, joten alkoholi ja siihen kuuluva kännimättäminen ei enää sovi elämääni. Suurempi syy kuitenkin on alkoholin tuomat kivut. Huomaan heti, jos olen juonut yhdenkin siiderin. Maha on seuraavana päivänä todella kipeä, eikä se kestä enää alkoholia. Minä en tiedä, miksi alkoholi vaikuttaa minulla niin. Jostain muistan lukeneeni, että alkoholin rasvat ja hiilihapot jotenkin jäävät mahaan ja sitä kautta aiheuttavat kipua ja turvotusta. Olen myös huomannut sen, että jos syön hirveän epäterveellistä ja rasvaista ruokaa (kännissä), kivut tulevat pahempina seuraavana päivänä.

Ja niin kuin edellisessä postauksessa kirjoitinkin, saattaa olla, että joudun luopumaan lapsesta. Vaikka minulla ei tällä hetkellä lapsihaaveita olekaan. Siltikin mieleni saattaa joskus muuttua ja jos se päivä koittaa, tiedän, etten kestäisi sitä, etten saisi lapsia luonnollisella tavalla. Olen niin herkkä kaikelle tällaiselle ja vihaan sitä, ettei kroppani toimi kunnolla ja uskoisin, että tuo asia olisi minulle viimeinen tikki ja siihen jäisi minun lapsihaaveet kokonaan. En todellakaan olisi valmis mihinkään hedelmöityshoitoihin tai esimerkiksi adoptioon.

Yksi suurimpia asioita, josta olen joutunut luopumaan, on kivuton elämä. Ja tämä on yksi pahimpia puolia. En muista päivää, jolloin en olisi tuntenut ollenkaan kipua. Joka päivä tulee vähintään yksi kipukohtaus. Aina joudun miettimään ja pelkäämään, milloin kipu alkaa tuntua. Tämä kipuilu on sitten taas verottanut normaalia elämääni. Pahan päivän sattuessa en halua tehdä muuta kuin olla kotona, joten joskus suunnitelmat peruuntuvat. Nykyään jätän paljon asioita tekemättä vaan sen takia, että joko olen valmiiksi kipeä, tai sitten pelkään, että entä jos se kipu tuleekin sitten jossain vaiheessa. Sen takia tykkään mielummin vain jäädä kotiin. Huomenna pitäisi mennä katsomaan Klamydian keikkaa kavereiden kanssa, mutta viimeiset päivät ovat olleet aika pahoja kipuilun takia, että tekisi melkein mieli jättää väliin 🙁 Ja sen tietää, että tuolla keikalla tulee nautittua alkoholia, joten lauantaina olo on kaikin puolin varmasti mitä parhain. No, itsehän se on tullut aiheutettua.

Eilen siskoni linkitti minulle Askel Terveyteen artikkelin ”Endometrioosin hoito ravinnon avulla” ja siinä oli paljon juttuja, miten ravinnolla voi helpottaa omaa oloaan. Olen jo jonkun aikaa tiennyt, että pitäisi jättää vaikka mitä syömättä, mutta tuossa listassa kaikki oli melkein sellaista, mitä olen tottunut syömään. Nyt pitäisi muuttaa ruokailutottumuksetkin ihan kokonaan. Toisaalta se helpottaisi myös urakkaani kohti terveellisempiä elintapoja, mutta en minä haluaisi kaikesta luopua. Eihän se pakko tietenkään ole, mutta tämäkin viikko on ollut todella paha kipujen kannalta, joten täytyy varmaa jotain vinkkejä hyödyntää. Punaisen lihan syömistä en koskaan pysty lopettamaan kokonaan, mutta sokerin jättäminen ei ole ongelma ja voisin vaihtaa vähägluteniseen ruokavalioon.

Tässä on nyt muutamia asioita, joista minä olen joutunut luopumaan. Joka päivä mietin, mitä minun nyt kannattaisi tehdä tai syödä, jotta oloni paranisi. Joku ehdotti ensimmäisen postaukseni kommenteissa, että kannattaa kokeilla homeopaattisia hoitoja, joten se on varmaan seuraava keino. Mistä kaikesta te muut endosiskot olette joutuneet luopumaan, ja miltä se on teistä tuntunut? 