Uusi alku

Kirjoitin blogia joskus kauan sitten. Halusin kokeilla sitä, koska pari kaveria kirjoitti myös, hyvällä menestyksellä. Muutaman tekstin sain aikaiseksi, sitten lopetin. En tiennyt, mistä kirjoittaa, koska elämässäni ei tapahtunut mitään ihmeellistä. Ainakin niin luulin. Näin jälkeenpäin ajatellen, mielessäni on paljon asioita, joista voisin kirjoittaa. Ja jotka vielä liittyvät omaan elämääni.

Olen sairastanut masennusta 6 vuotta ja paraneminen on vasta alussa. Oireiden tullessa en tiennyt tämän olevan mitään vakavaa. Kun vihdoin menin koulun terveydenhoitajan luo, sain apua mutta se ei auttanut. Suorastaan pahensi. He, ketkä yrittivät auttaa, kysyivät vääriä kysymyksiä enkä minäkään saanut itsestäni mitään irti. En ymmärtänyt edes itseäni.
Viime vuonna kävin vain hetken ajan psykologin luona kunnes muutin Turkuun ja jäin ilman hoitosuhdetta puoleksi vuodeksi, täysin yksin. Nyt odotan pääsyä yleispsykiatrian polille, jossa hoito saataisiin vihdoin käyntiin.

Näin tämän sivuston uutena mahdollisuutena. Mahdollisuutena tutustua itseen paremmin kirjoittamisen avulla ja löytää tie päihittää masennus. Itsepohdiskelu on tärkein avain siihen. Täytyy ymmärtää, mitkä teot ja ajatukset ovat masennuksen aiheuttamia ja mitkä siellä syvällä ovat niitä omia, jotka yrittävät saavuttaa pinnan. Kuka olet joskus ollut ennen masennusta ja kuka olet edelleen, mutta piilossa. Siihen matkaan kuuluu ylä- ja alamäkiä, suruja ja iloja, onnistumisia ja epätoivoa. Mutta tästä suunta voi olla vain eteenpäin.

Yksi kommentti

  1. Maija sanoo:

    Tervetuloa bloggailemaan! Itsekin useita vaikeita masennusjaksoja läpikäyneenä haluaisin tsempata sua: paraneminen on mahdollista ja elämällä on vielä paljon ihania asioita tarjottavanaan. Ota vastaan kaikki apu mitä on mahdollista saada, voimia sulle toivottelen oikein paljon <3

Kommentointi on suljettu.