Kiitän itseäni hyvästä työstä

Enemmän hyviä kuin huonoja uutisia!

Päivääni tuli sellainen melkoinen auringonpaiste tänään, kun pääsin käymään diabeteslääkärilläni joka on todellakin mielestäni asiantuntijakaartin parhaimmistoa koko Suomessa. Olin taas sokkosensorin uhrina vapun alla, jossa tutkittiin taas verensokerieni käyttäytymistä mm. yöaikaan. Vappu ei ollut ehkä otollisin ajankohta tutkia tällaista, koska kevään ekat grilliruoat ja olut maistui enemmän kuin omiksi tarpeiksi vappuna.

Sensori viriteltynä käteen, hyvin pysyi vappuriennoissa mukana!
Sensori viriteltynä käteen, hyvin pysyi vappuriennoissa mukana!

Noh. Valaistuin taas lisää itsestäni sekä diabeteksestani. Olen alkanut siis todella ymmärtämään, miten laaja-alainen ja vaikea sairaus diabetes on. Vaikka en tässä mitään yhtä tai kahta vuotta ole sairastellut. 😉  Se on sarja aineenvaihdunnan häiriöitä, näin ehkä kansankielellä ilmaistuna. Keskustelimme pitkään käynnillä miten esimerkiksi eläinperäiset rasvat, kuukautiset, päivittäinen liikunta, väärät täytteet leivän päällä, lämpötilan vaihtelu ja stressi vaikuttavat verensokereihin. Ihan oikeasti, vaikka hassulta kuulostaakin – niin kyllä vain kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Sensoroinnin ajan pidän manuaalisesti päiväkirjaa ottamistani lääkkeistä, syömisistä ja juomisista.
Sensoroinnin ajan pidän manuaalisesti päiväkirjaa ottamistani lääkkeistä, syömisistä ja juomisista.

Lähdetään perusasioista liikenteeseen. Havaitsimme käyrien avulla, että yöni ovat menneet yllättävänkin matalilla verensokereilla vaikken huonoon oloon ole herännytkään. Tämä johtuu mahdollisesti pitkävaikutteisen insuliinini vaikutuksesta yöllä, joka laskee verensokereita. Päätimme nyt vaihtaa Lantus-nimisen insuliinini Levemir-nimiseen valmisteeseen, joka jakaa vaikutusta tasaisemmin pitkälle päivään sekä sen pitäisi vähentää yöllisiä matalia verensokeriarvoja ja pitää kurissa samalla iltapäivällä seinillä pomppivat verensokerini. Kun toinen ongelmani on myös se, että iltapäivisin – noin klo 12-17 välillä – verensokerini tekevät ihan omia juttujaan ja olen todella tarkkaillut elämäntyyliäni; ruokailua, liikuntaa, työtä, päivän säätä, sukkien väriä ja kaikkea löytääkseni vastauksen perseelleen menevistä iltapäiväverensokereista. Odotan kauhulla ja mielenkiinnolla tapahtuvaa vaihdosta, koska Levemirin pitäisi olla myös painonhallinnan takia parempi insuliini minulle. Tiesithän, että insuliini on siis kasvuhormoni ja todellakin käytetyillä inskamäärillä on merkitystä kaikkeen?

Yöaikana verensokerini on käynyt matalimmillaan 2,2 mmol/L ja korkeimmillaan päälle 15 mmol/L.
Yöaikana verensokerini on käynyt matalimmillaan 2,2 mmol/L ja korkeimmillaan päälle 15 mmol/L.

Toinen kauhuni oli vuosittaiset verikokeeni, joista tutkitaan kaikki mahdollinen lisäsairauksien varalta. Olin TODELLA yllättynyt että minulla oli kaikki lähes kunnossa (!!!) ja eniten olin yllättynyt siitä että minulla ei ole RASVAMAKSAA OLLENKAAN. Olin ajatellut todellakin toisin asiasta, että maksani alkaisi olemaan jo pönäkämmässä kunnossa, mutta ei! Arvoni ovat jopa paremmat kun terveellä. Noottia tuli hieman korkeasta kolesteroliarvosta, mutta riskitekijöitä korkeaan arvoon voi selittää sukuvialla sekä osittain omilla ruokailutottumuksillakin. Onneksi pääsimme lääkärin kanssa yhteisymmärrykseen siitä, että kesällä pitää grillata kunnon makkaraa grillissä eikä tofunakkeja. 🙂

Yön ja aamupäivän verensokeritietojani. Vasemmalla on verensokeri mmol/L ja alla kellonaika.
Yön ja aamupäivän verensokeritietojani. Vasemmalla on verensokeri mmol/L ja alla kellonaika.

Lääkäri vilautteli minulle taas toivoa insuliinipumpun saamisesta. Olin jo kerennyt hylkäämään ajatuksen pumpusta, koska lääkäri siitä viimeksi niin tiukkaan minulle sanoi. Nyt kuitenkin insuliinivaihdos on yksi merkki siitä, että voisin pumpun saada. Lisäksi minut laitettiin Libre sensorointilaitejonoon, josta olen todella tyytyväinen jos sellaisen saan. Pitkäaikaisverensokerini on hieman noussut 7,3% -> 7,5 %. Olen kuitenkin nyt lääkärin mielestä hyvässä hoitotasapainossa ja silmälääkärini antoi parisen viikkoa takaperin myös armahduksen – silmäni ovat niin terveet kuin näin sairaalla ihmisellä ne voi olla! Tuntuu että kaiken väsymyksen keskellä aurinko paistaa välillä tähänkin risukasaan.

Välillä on hyvä muistaa olla armollinen myös itselleen.
Välillä on hyvä muistaa olla armollinen myös itselleen.

Halusin tulla vain jakamaan teille kaikille iloni a) hyvin menneistä verikokeista, josta näkyi että kaikki on ok, b) hyvin menneestä silmälääkärikäynnistä, c) uudesta insuliinista (en tiedä olenko siitä niin iloinen, mutta kokeillaan) sekä d) pääsen jonottamaan sensorointilaitetta, kun sellainen saapuu kaupungille.

Muistetaan olla armollisia itsellemme ja toisillemme, kuten ylläoleva kuva yrittää sellaista viestiä henkiä. 🙂 Kiitän itseäni suuremmalti osin tästä hyvästä työstä, koska minähän näiden asioiden takana seison suurimman osan ajastani.

2 kommenttia

  1. mintti sanoo:

    Hieno homma! Kiva kuulla noin posistiivisia uutisia. Mulle oli yllätys että insuliini on anabolinen steroidi, en ollut tullut ajatelleeksi asiaaa. Selvisikö sulle minkäväriset sukat toimii parhaiten? 😀 Veikkaisin että kirjavat tai raidalliset! Tuo on kyllä tosi monimuotoinen ongelmakimppu, tuo sairaus. Upeaa että pääsit hyvälle lääkärille ja voit nyt odotella tuota pumppua 🙂 Ja näin vegaanina sivuhuomautus, että jotkin tofunakit on kyllä tosi hyviä 😀 (tai sitten se johtuu siitä etten ole syönyt lihaa yli kahteenkymmeneen vuoteen, niin en muista miltä kuuluis maistua :D)

    • Tepa sanoo:

      Juu, insuliini on kuin onkin kasvuhormoni – sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi hirmuisen usein. Aikoinaan, kun kävin salilla ja joku ”bodari” näki minulla diabetestunnuksen niin hän tuli kuiskaillen kysymään myisinkö hänelle insuliinia. Eli haluttua kamaa sekin on epätoivoisten bodarien joukossa!
      Sukkaongelmaan en ole saanut vastausta, konsultoin viimeksi tänään taas lääkäriä asiasta – katsotaan olisiko hän viisaampi. 😉

Kommentointi on suljettu.