Avainsana: ystävät

Kelle täällä pitäis maksaa?

Istun rautatieaseman kupeessa. Kattelen ihmisiä joiden elämä on niin kiireistä, töistä kotiin, koulusta kotiin, jotkut on vielä töissä. Mulla on kuulokkeet korvissa ja kuuntelen hyväntuulista musiikkia. Mun maailmassa ei oo kiire, mä voin rauhassa vuodattaa vaikka pari kyyneltä. Mut kenellä olis kiire jos ois mä? Ei mun tilanteessa kannata olla kiire. Ja kattokaa nyt tätä …

Lue lisää

Sama suunta, samat päämäärät, eri tavat selvitä

Onko maailmassa ainuttakaan kaunista tapaa lähteä? Olen viettänyt hieman hiljaiseloa blogin puolella. Viime aikoina olen keskittänyt energiani ystävääni, joka on sairastanut syöpää jo muutaman vuoden. Hänen terveydentilassaan on tapahtunut pienoisia muutoksia suuntaan ja toiseen. Olen halunnut olla hänen tukenaan niin paljon kuin mahdollista. Väistämättä ajatukset ”kauniista lähdöstä” ja kuolemasta, ovat pyörineet päässäni hurjaa tahtia. Ei …

Lue lisää

Kipu ei korvaa ystävää

”Kun mikään ei tunnu miltään, kipu korvaa ystävää” Sairaslomailun aloitin 28.01.-16 ja jatkan tällä saikulla 09.02.-28.08. asti, tai jotain. Sitä ennen oon ollu kotona jo marraskuusta asti.. Olo on aika yksinäinen pikku hiljaa. Olen täällä aiemminkin puhunut siitä miten huono olen ottamaan ihmisiin yhteyttä, mutta nyt en enään tiedä keneen pitäisi pitää yhteyttä. Se on …

Lue lisää

Veitsenterällä… eli kun vaan ahdistaa!

Tänään on ollut minun vapaapäiväni. Se on ollut pyhitetty lasten kanssa kodin siivoukselle ja neiti-olen-iso-tyttö-5v-uhmille! Tekisi mieli huutaa…! Aamulla meidän piti nukkua pitkään, siis piti. Käytännössä siis nuorempi heräsi jo kuuden jälkeen ja heti kohta myös tämä eilen 5 vuotta täyttänyt neiti. Itse heräsin vain tajutakseni, että minun kurkkuun koskee ja nenä on tukossa. Mutta …

Lue lisää

Mitä huominen ottaa antaa, sitä tänään vielä et voi kantaa

Tekstikuvat on otettu Pinterestistä

Monet sairaudet – aivan kuten endometrioosikin – vaikeuttavat ja rajoittavat elämää jossain määrin. Olen tässä viime päivinä pohtinut, että miten sitä jaksaa tämän sairauden kanssa koko loppuelämänsä ja kuinka jaksan pysyä positiivisena. Oireeni ovat pahentuneet viime kuukausien aikana todella paljon ja välillä tuntuu, ettei toivoa ole. Silti ne elämän pienet, hyvät asiat potkivat aina persuksille …

Lue lisää

Mun elämän to-do-lista

Olen kerennyt haaveilla tulevaisuuden suunnitelmista viime aikoina ja olen paljon pohtinutkin sitä miten nään tulevaisuuteni aukeavan edessä.  Olen ollut pienestä lähtien ollut uskomattoman lahjakas haaveilija ja en ole koskaan osannut lopettaa.   Eräs mun elämässä merkittävä henkilö mulle sen sano, ”Lapsi on terve kun se leikkii, mut menee NuValle kun ei osaa lopettaa.” Ja niin …

Lue lisää

Pimpelipom! :)

Heips! Kylläpäs mulla tulee tekstiä tällä viikolla… Ehkä on helmpompi innostua kun on ”lomalla” 😉 Täällä on vaan se ongelma, että ei oo jumppa-korttia tässä kaupungissa, ei oo rutiineja yhtä paljon kuin kotona Tampereella, ei oo kaikkia ihania ystäviä… Mutta: täällä on sukulaiset, ystäviä aika paljon, ihana luonto (valkoinen lumi, ei ruskea/keltainen lol)… Sitten yks …

Lue lisää

”Mä oon aina tässä sua varten”.. valhe

Rehellinen mielipiteeni tulee esille jo otsikosta.. Palataan vuosi takaisinpäin ajassa. Olin päässyt huhtikuussa perhetukikeskukselta takaisin kotiin, ruvennut seirustelemaan ja majailemaan kumppanini luona. Minulla oli kaksi ystävää, joille pystyin rehellisesti sanomaan rakastavani heitä. Minulla oli pari kaveria joiden kanssa olin myös koulussa, näitä ystäviä tapasin myös sen ulkopuolella. Tapasin myös paljon minun ja kumppanini ystäviä. Sitten …

Lue lisää

Kuinka kaikki alkoi

10559743_877525405653573_6633092405620016282_n

Tässä se nyt olis tuloillaan: Ensimmäinen kirjoitus #sairaankaunis -sivuille. Mulla taitaa olla sellanen tyhjän tekstikentän ja ennen kaikkea vielä tyhjän blogin kammo. Kai se on vähän sama juttu, kuin tyhjän paperin kammo. Tää kammo on vaan täällä netissä. En oikeasti edes kunnolla tiedä, mistä mun pitäisi aloittaa. Kaikista helpointa taitaa olla aloittaa ihan vaan alusta. Siitä mistä se …

Lue lisää

Elämän pieniä asioita, jotka ovat kuitenkin niin suuria

Te kaikki varmasti tiedätte jollakin tasolla sen tuskan mikä tulee kun jollakin läheisellä ihmisellä ei ole kaikki hyvin. Voin vain kuvitella vanhempieni valvotut yöt kun tytärtä riivaa peikko, joka tahtoo hänen nääntyvän. Tai ystäväni, jotka ovat viettäneet unettomia öitä, miettien mitä minun kanssani tulisi tehdä. Huoli rakkaista ihmisistä on normaalia mutta itse huomaan joskus huolehtivan …

Lue lisää