Siinähän sinä taas olet tulit kutsumatta ilmoittamatta salamaniskuna ukkosen jyristessä. Keskeytät lauseeni pysäytät liikkeeni sumennat aivoni saat lysähtämään nojatuoliin kaatumaan sänkyyn. Isket piikkejäsi heikkoihin kohtiini vittuilet suorastaan: Luulitko todella, että elämä on pelkkää kesäauringon paistetta ja iloista juhlaa? Luulitko todella, että jättäisin sinut? Ei, minä tulen aina takaisin hiljaa hiipien ja sitten takavasemmalta kampittaen saan …