Hyvä onni. Asia, jota olen miettinyt tällä viikolla mielettömän paljon johtuen siitä, että omalle kohdalleni on sattunut tällä viikolla harvinaisen hyväonninen viikko. En siis avaa tässä kirjoituksessa onnellisuuttani sen kummemmin, ajattelin vain kertoa teille onnestani. Ymmärrättekö eron? Hyvää onneahan kutsutaan myös hyväksi tuuriksi. Säkäksi. Miksikä lie. Ja sitä kadehditaan niin kovin. Mikä on mielestäni väärin. Niin …
Kirjoittajalta Pauliina
Olen räväkän lupsakka savolaespohojalaanen nuori nainen. Aikani vietän opiskellen, treenaten, elämästä nautiskellen ja ennen kaikkea ajatellen kaikkea maan ja taivaan väliltä. Keittiöpsykologiksikin minua on tituleerattu.
Elämääni on mahtunut paljon kipua ja surua pienestä tytöstä lähtien. Olenkin oppinut arvostamaan elämän eri asioita tavalla, jonka tahtoisin nyt jakaa lukijoilleni. Oppiessani samalla uutta itse itsestäni ja lisää ympäröivästä maailmasta.
Normaalin 22 vuotiaan naisen elämääni (lue: turhia selfieitä) pääset seuraamaan instagramissa @apukku.
Tervetuloa lukemaan!
FLUNSSA
Tiistaina oli jalkapäivä. Lähdin siis tavalliseen tapaani kuntosalille. Otin alkulämmöt kuntopyörällä ja aloin kyykkäämään. Huomasin kuitenkin voimani heti treenin aluksi normaalia heikommiksi ja muutamien sarjojen jälkeen päätinkin jättää treenin kesken. Otti muuten hiukan sisun päälle. Kotiin palatessani huomasin kuitenkin luovuttamisen olleen hyvä idea. Oloni senkuin nuutui nuutumistaan. Keskiviikko aamuun herätessäni kurkkuuni olikin muuttanut se perinteinen …
HILJAISUUS
Heimoi. Olen ollut ihan hiljaa täällänäin. Muistatteko minut vielä? Olen kuitenkin nimittäin ajatellut blogiani päivittäin. Miettinyt mihin aiheeseen tarttuisin. Sain teiltä lukijoilta monia toiveita siitä mistä kirjoittaisin. Vaikka olisin jollain tapaa halunnut kirjoittaa välillä jostain hömpänpömpästä, esimerkiksi tekemästäni kevätsiivouksesta kotonani tai kertoa normaalista arjestani nykyisellään, päätin kuitenkin käsitellä ensin hieman aihetta joka on saanut minut …
HMM.
Hei ihmiset. Olen yllättänyt itseni viimeisen viikon aikana. En ole nimittäin kirjoittanut mitään. En muistiinpanoja yliopistokursseihini liittyen. En ajatuksiani käsilaukussani kulkevaan muistivihkoon. En tarinoita päiväkirjaan. Enkä varsinkaan mitään blogiini. Tiedättekö miksi? Minulla on liikaa ideoita. Pääni on täynnä juttuja joista haluaisin teille kertoa. Juttuja menneestä, kuin myös nykyisyydestä. Juttuja minusta, kuin myös ympäröivästä maailmasta ja …
REUMAATIKKOLAIFFII
Seuraavaksi kuvailen teille päivän, jota ei oikeasti ole. Kuvailen kuitenkin kaikki ne tavat, joilla reumani olemassaolostaan nykypäivänä ilmoittelee. Kaikki kuvailemani oireet ovat tosia, ne eivät kuitenkaan ilmene useinkaan kaikki saman päivän aikana. Yleisimmin päivän aikana ilmenee vain yksi näistä oireista. Tämmöinen päivä, jolloin yksi näistä oireista oireilee, saattaa olla noin muutamana päivänä viikossa. Tämmöiset viikot …
HASSUKASSU
Muistan sen kaupungin joka me rakennettiin hiekkaan mun hiekkaleluilla. Se kaupunki oli koko lentopallokentän kokoinen. Muistan kuinka yritit opettaa minulle kolmiloikkaa. Muistan kuinka kärsivällinen olit. Kuinka sait minut nauramaan vaikka olin ihan surkea. Muistan kuinka hait minut sängystäni ja kehotit pukemaan päälleni. Hiivittiin ulos. Veit minut naapuritontilla olevaan baariin. Baari oli suljettu muilta asiakkailta. Kuunneltiin …
HE JÄIVÄT
Ensimmäisenä tahdon kiittää. Kiittää niistä tuhansista kerroista joina blogini on jo avattu. Kiittää niistä sadoista tykkäyksistä joita olen saanut jaettuani tekstejäni muualla sosiaalisessa mediassa. Erityisesti niistä kaikista sydäntä lämmittävistä kommenteista joita olette minulle kirjoittaneet. Pyrin reagoimaan joka ikiseen saamaani kommenttiin. Niitä tulee kuitenkin niin paljon että valitettavasti en taida aina ehtiä. Arvostan kuitenkin niistä jokaista. Kiitos. …
8 VUOTIAANA
”Ikä on vain numeroita” olen kuullut sanottavan. Mitä luulet, kuinka lapsi minä olin 8- vuotiaana? Oltiin juuri ruvettu nukkumaan. Nukuin patjalla ystäväni huoneen lattialla. Ovikello soi ja pian minut haettiin ovelle. 4- vuotias pikkusiskoni seisoi oven takana kyynel silmäkulmassaan. Kädessään resuinen Molla Maija. Ei ollut ensimmäinen kerta. Äiti oli taas lähtenyt. Jättänyt 4-, 3- ja …
PIENI MUMMO
Mitä reumani sitten on elämääni tuonut? Se on tuonut elämääni kipua. Monia irvistyksiä, kyyneleitä ja kirosanoja. Monia nukkumattomia öitä. Poltetta, vihlontaa, sekä pistävää ja viiltävää kipua. Se on tuonut elämääni rajoitteita. Kun kynä tippui maahan, en saanut nostettua sitä ylös. Kun tahdoin mennä kirjoittamaan tehtävän ratkaisun taululle, en uskaltanut viitata koska en ollut varma jaksanko …
SAIRAAN KAUNIS.
Edellisessä postauksessa kerroin siitä kuinka sain diagnoosin Stillin tauti. Jo kyseistä tekstiä kirjoittaessani tulin siihen tulokseen, ettei reumastani voi kertoa vain yhdessä postauksessa, vain yhdestä näkökulmasta. Päätinkin jatkaa puhumalla reumastani ja sen aiheuttamista pinnallisista muutoksista. Siitä miten reuma on vaikuttanut ulkonäkööni ja sitä kautta itsetuntooni. Tämä näkökulma ensimmäisenä siksi, että minut, niinkuin kaikki muutkin ihmiset …