Tiedän mitä ajattelette; mitä hyvää masennuksessa muka voisi olla? Mitä hyvää voi olla tässä sairaudessa, joka syö sielun, uuvuttaa mielen ja käärii ihmisen mustaan sumuun jossa elämänilo katoaa? Huonoina päivinä ei mitään, myönnän sen, mutta välillä on niitä hyviäkin päiviä jolloin voi saada jotain hyvääkin irti tästä sairaudesta. Välillä siellä mustan sumun keskellä, kun tuntuu …
Kirjoittajalta Minka
Tarina nuoren naisen kamppailusta sisäistä syyttäjäänsä ja masennusta vastaan. Raa'an rehellisesti, niin hyvässä kuin pahassakin.
Kun ahdistaa, ahdistaa, ahdistaa
Kerroin kahdesta ensimmäisestä työpäivästäni. Ensin ahdisti ja sitten ei ahdistanut. Sen jälkeen on ahdistanut, ahdistanut ja ahdistanut. Ahdistaa mennä töihin. Ahdistaa olla töissä. Ahdistaa kun en minun koulutustani ei jatketa joka päivä. Töitä tehdessä ei niin ahdista, koska on ihmisiä ja juttuseuraa ja yleensä ihan kivaakin juttuseuraa. Ahdistaa kun pääsen töistä. Ahdistaa jos joku tuttu …
Töihin palaamisen yllättävä keveys
Palasin eilen töihin. En nukkunut edellisenä yönä kovin hyvin, pyörin ja heräilin. Jännitin. Pelkäsin. Ahdistuin. Odotin innolla. Ahdistuin lisää. Pelkäsin vielä enemmän. Onneksi tiesin, että hyvä ystäväni Senja olisi töissä samassa vuorossa ja samassa paikassa. Aina kun tunsin että ahdistus tulee, aloin ajattelemaan sitä miten hauskaa meillä aina on yhdessä. Miten saisin takuuvarmat naurut monta …
Töihin paluun vaikeus
Kuukauden sairaslomani loppui maanantaina. Tosin töihin palaan vasta huomenna, sillä sain onnellisesti työvuorolistaani pari vapaapäivää sairasloman perään. Minulla on todella ristiriitaiset tunteet töihin palaamisesta. Toisallta saisin rutiinia päiviini jotka tällä hetkellä kulutan nukkumalla miten sattuu ja tekemällä oikeastaan kaikkea muuta paitsi jotain kehittävää. Ahdistuneena ja neuvottomana. Toisaalta saan taas suorituspaineita. Minulla on enää kaksi kuukautta …
Toinen isku
Menin toimistoon töihin keväällä 2011, juuri ennen valmistumistani lukiosta. Se oli ensimmäinen oikea työpaikkani ja nautin siitä suunnattomasti. Sain järjestellä toimiston sekasortoa, organisoida papereita kansioihin ja koneelle, skannata laskuja, kuunnella musiikkia koko päivän ja sipsutella villasukissa pitkin toimistoa. Pukeuduin keltaiseen ja punaiseen, kirkkaisiin väreihin ja loistin keskellä tummia jakkupukuja kuin aurinko. Olin kerrankin hyvä siinä …
Ensimmäinen isku
Hän oli oikea pahan pojan ruumiillistuma – tummat hiukset, pitkä hoikka vartalo ja pukeutui mustiin. Tunsin aina kylmiä väristyksiä hänen kanssaan. Kaipa se vaara kiehtoi. Hän oli minun kapinani. Teini-ikäni oli ollut naurettavan helppo, joten korvasin asiaa näin 18 vuotiaana. Oli vuosi 2010 ja olimme tavanneet netissä. Alussa hän kohteli minua kuin kukkaa kämmenellä. Antoi …
Kolmas isku
Minulla on epilepsia (olen kasvanut sen kanssa, joten se ei ole uusi eikä ihmeellinen asia) ja epilepsialääkkeiden kanssa on aina vaarana etteivät ehkäisypillerit tai muutkaan ehkäisymenetelmät toimi niin kuin pitäisi. Senpä vuoksi kun nykyisen poikaystäväni kanssa näytti siltä, että voisimme viihtyä pidempäänkin yhdessä, päätin hankkia kierukan. Epileptikot saavat sen aina ilmaiseksi, sillä meillä ei periaatteessa …